"Olemme sitoutuneet Natoon ja sen voiman ylläpitämiseen", vakuutti tukialuksen taisteluryhmää johtava kontra-amiraali.
Ydinkäyttöinen Nimitz-luokan lentotukialus USS Harry S. Truman on yli 300 metriä pitkä ja lähes 80 metriä leveä jättiläinen. Kolmen jalkapallokentän kokoinen lentokansi näyttää kuitenkin keskellä Pohjanmerta huolestuttavan pieneltä, kun se vilahtaa yläpuolella kiertelevän lentokoneen ikkunasta.
Matkustamisen selkä menosuuntaan ymmärtää, kun C-2 Greyhound -kuljetuskoneen koukku nappaa kiinni kannen vaijeriin. Vajaan 200 kilometrin tuntinopeus putoaa hetkessä nollaan. Kirjaimellisesti pysäyttävä kokemus.
Myös liike alaspäin on laskeutumisessa huomattavan nopeaa. Koneen lentäjä kuvailee, että laskeutumisen sijaan kyseessä on paremminkin "hallittu putoaminen".
STT vieraili lentotukialuksella osana kansainvälistä toimittajaryhmää viime viikonloppuna, kun Harry S. Truman oli juuri siirtynyt tilapäisesti Naton komentoon ja osaksi puolustusliiton Neptune Strike 24 -tapahtumaa. Sitä ei kutsuta tarkoituksella harjoitukseksi vaan "tehostetun valppauden toiminnaksi".
Selkosuomeksi tavoitteena on osoittaa Naton toimintavalmiutta ja voimaa, mikä ei suinkaan rajoitu tukialuksen läheisyyteen tai edes Pohjanmerelle.
Lue myös: Varoitus Venäjästä: "Käynnissä on jonkin ison operaation testi – ja se on sujunut hyvin"
Erilaisia ilma-aluksia on lähemmäs sata, niistä suuri osa Suomenkin seuraavaksi hävittäjämalliksi tarjolla olleen Super Hornetin eri versioita.
Kontra-amiraali Sean Baileyn mukaan Harry S. Trumanin johtaman taisteluryhmän kykyä ja voimaa kyetään "ilman muuta" siirtämään tarvittaessa myös koko Itämeren alueelle. Sellaisesta löytyi konkreettinen esimerkki edelliseltä päivältä (perjantai 25.10.).
– Teimme pitkän etäisyyden merellisen iskun aina Suomenlahdelle saakka simuloidun vastustajan kohteeseen, Bailey kertoo.
Toimintaan osallistui tukialukselta ilmaan nousseiden F/A 18 Super Hornet -hävittäjien lisäksi ilmatankkauskoneita sekä useiden muiden maiden hävittäjiä, muun muassa Ruotsista, Bailey kertoo. Ilmatilannekuvaa tarjosivat puolestaan virolaiset.
– Se on hieno esimerkki siitä, miten jopa täältä Pohjanmereltä voimme tarjota tukea ja toteuttaa tehtäviä Itämeren alueella, Bailey sanoo.
Ilmavoimien mukaan myös suomalaiset Hornet-hävittäjät osallistuivat Neputne Striken lentoihin viime viikon perjantaina Viron ilmatilassa.
Lue myös: Nyt se sanotaan suoraan: Venäjä on Suomen energiayhtiöitä päivittäin riivaavien verkkohyökkäysten taustalla – muukin vakoilu yhä yleisempää
Vaikka tukialukset pysyttelevät yleensä suuren kokonsa takia etäällä niin rannoista kuin matalista vesistä, ylipääsemätöntä fyysistä estettä seilaamiselle Tanskan salmien läpi ei välttämättä olisi.
Seuraavaksi Lähi-itään?
Lentotoiminta CVN-75-tunnuksella toimivalla tukialuksella jatkui vilkkaana myös median vierailupäivänä.
Baileyn haastattelu keskeytyi useaan otteeseen, kun peräjälkeen lentokannelta nousuun valmistautuvat hävittäjät nostivat moottoritehot täysille ja tekivät keskustelusta mahdotonta myös sisätiloissa. Pian seurasivat laskeutumiset.
Nimitz-luokan superlentotukialukset (supercarrier) eivät ole tiettävästi koskaan vierailleet Itämerellä, koska siihen ei ole todennäköisesti nähty erityistä tarvetta.
Vaikka tukialukset pysyttelevät yleensä suuren kokonsa takia etäällä niin rannoista kuin matalista vesistä, ylipääsemätöntä fyysistä estettä seilaamiselle Tanskan salmien läpi ei välttämättä olisi.
– Luultavasti ei, mutta rehellisesti sanottuna minun pitäisi tarkistaa tuo asia merikartoista, naurahtaa Harry S. Trumanin päällikkö, kommodori Dave Snowden.
Yhdysvaltain asevoimia seuraavan Stars and Stripes -lehden mukaan Harry S. Truman oltaisiin siirtämässä pohjoisesta jo ehkä lähipäivinä sotaisemmalle alueelle Lähi-itään, mutta Bailey tai Snowden eivät tietoa vahvista.
– Olemme täällä Pohjanmerellä näköpiirissä olevan tulevaisuuden – tai ainakin tämän viikon, kommodori Snowden muotoili viime lauantaina.
Mitään uutta siirtyminen Lähi-itään ei Harry S. Turmanille olisi, sillä alus on osallistunut vuosien varrella omalta osaltaan muun muassa sotiin Irakissa ja Afganistanissa.
Lue myös: Uusi strategia: Suomi vastaa kyberhyökkäyksiin iskemällä takaisin – "Jos ei, se kannustaa Venäjää"
Haastattelu keskeytyi useaan otteeseen, kun peräjälkeen lentokannelta nousuun valmistautuvat hävittäjät nostivat moottoritehot täysille ja tekivät keskustelusta mahdotonta myös sisätiloissa.
Tukialuksen suojana muita sotalaivoja
Molemmat kokeneet meriupseerit väistävät kohteliaan harjaantuneesti poliittiset kysymykset ajankohtaisen kansainvälisen tilanteen seurauksista tai peloista, ettei Yhdysvallat olisi jatkossa sitoutunut Euroopan turvallisuuteen. Bailey ja Snowden haluavat jättää politiikan poliitikoille, mutta liittolaisten ja Naton merkitys ei jää heidän puheissaan epäselväksi.
Kontra-amiraali Baileyn mukaan Venäjän ja Kiinan aggressiivisuuden nousu vain alleviivaa sitä, kuinka arvokas asia Naton kaltaisen puolustusliiton olemassaolo ylipäänsä on.
– Olemme sitoutuneet tiukasti liittokuntaamme ja Naton voiman ylläpitämiseen, hän sanoo.
Sen takia Neptune Striken kaltaisissa tapahtumissa liittolaisten yhteistoimintakykyä ja mahdollisuutta toteuttaa niin puolustuksellisia kuin hyökkääviä operaatioita kehitetään ja hiotaan entisestään.
– Olemme täällä tukemassa Natoa ja rakentamassa yhteistoimintakykyä, jotta voisimme vastata mahdollisiin uhkiin liittokuntana eikä yksin, muotoilee kommodori Snowden.
Baileyn johtamaan taisteluryhmään kuuluu Harry S. Trumanin lisäksi sitä suojaavia muita aluksia, kuten fregatteja ja ohjushävittäjiä, muitakin kuin amerikkalaisia.
Pohjanmerellä Neptune Strikeen osallistui myös toinen taisteluryhmä, jota johti Britannian merivoimien lentotukialus HMS Prince of Wales.
Neptune Striken toiminta ulottuu pohjoisesta aina Välimerelle ja Adrianmerelle saakka. Siihen kuuluu muun muassa ilma- ja merioperaatioita, miinanraivausta, maihinnousuja sekä ilmassa ja merellä liikkuvien droonien torjuntaa.
Lue myös: Luuri korvaan venäjäksi: Näin takavarikoiduissa kiinteistöissä suhtauduttiin MTV:n puheluihin
Taisteluryhmään kuuluu Harry S. Trumanin lisäksi sitä suojaavia muita aluksia, kuten fregatteja ja ohjushävittäjiä.
Neljännesvuosisata yhdellä "tankkauksella"
Vuonna 1998 käyttöön otettu Harry S. Truman lähti syyskuussa kotisatamastaan Norfolkista Yhdysvaltain itärannikolla toistaiseksi viimeiselle pitkälle komennukselleen ennen aluksen elinkaaren puolivälihuoltoa.
Siihen kuuluu muun muassa ensimmäinen "tankkaus" eli kahden ydinreaktorin käytetyn polttoaineen vaihtaminen uuteen. Sillä voikin sitten seilata maailman meriä taas seuraavan neljännesvuosisadan.
Kommodori Snowden kuvailee johtavansa "kaupunkia merellä". Hänen suorassa alaisuudessaan on 2 700 ihmistä, mutta koko lentotukialuksella oleva henkilömäärä nousee lentotoimintapuoli mukaan luettuna noin 5 000:een.
Erilaisia ilma-aluksia on lähemmäs sata, niistä suuri osa Suomenkin seuraavaksi hävittäjämalliksi tarjolla olleen Super Hornetin eri versioita. Niitä on laivalla ainakin yhtä paljon kuin Ilmavoimilla yhteensä.
Toimintaympäristö Pohjanmerellä ei ole Snowdenin mukaan helppo muun muassa siksi, että sään ennustaminen kovin pitkälle on vaikeaa. Tämä tuli todistetuksi myös toimittajaryhmän vierailupäivänä, kun kova tuuli ja sade meinasivat estävää paluulennon Skotlantiin.
Lopulta olosuhteet hellittivät sen verran, että suotuisia hetki koitti, ja isännät saattoivat keskeyttää pohdinnat vuodepaikkojen löytämisestä yllätysvieraille.
Lähtö tukialukselta oli vähintään yhtä raju kuin saapuminen: 2,5 sekunnissa kiihdytys nollasta 240 kilometriin tunnissa. Vauhdin antaneesta katapultista noussut höyry leijui lentokoneen matkustamotilassa.