"Kärki lyöty sisälle, tilanne hyvin huolestuttava" – Venäjän voimakas panssarihyökkäys murtautunut rintamaan

Venäjä on keskittänyt joukot murtokohtaan ja saanut tuloksia aikaan, asiantuntija toteaa.

Venäjä on edennyt Donetskin alueella nopeasti syvimmillään noin kymmenen kilometriä. 

Alueelle on kehittynyt "vakava saarrostusuhka", kertoo sodan tilannekarttaa ylläpitävän Black Bird Groupin analyytikko Pasi Paroinen MTV Uutisille.

Yleistilanne on Paroisen mukaan Ukrainan kannalta "hyvin, hyvin huolestuttava".

– Puolustuslinjaan on murtauduttu ja hyökkäyskärki on lyöty sisälle. Vielä ei voida puhua läpimurrosta, Paroinen arvioi puhelimitse.

Hyökkäyksen leveys on noin 70 kilometriä, kirjoittaa niin ikään Black Bird Groupiin kuuluva Emil Kastehelmi viestipalvelu X:ssä.

Ukrainan sotakommentaattorien viikonloppuna julkaisemat viestit Telegramissa viestivät "kaoottisesta tilanteesta" rintamalla, Helsingin Sanomat kirjoittaa.

Jos Venäjä onnistuu etenemään pidemmälle pohjoiseen Kurakhoven kaupungin selustaan, aukeaa siellä peltomaasto, jota Ukraina ei ole juuri linnoittanut, Paroinen kertoo.

– Siellä on mahdollisuus murtautua melko avoimeen selustaan, jos Venäjällä on voimavaroja. Vakava saarrostusuhka on kehittymässä, Paroinen katsoo.

Donetskin alueen rintamatilanne 30. lokakuuta. Punaiset nuolet ovat Venäjän hyökkäyssuuntia. Vaaleamman punaiset alueet ovat Venäjän noin viimeisen viikon aikana valtaamia alueita. Kartta: The War in Ukraine / Black Bird Group.
Donetskin alueen rintamatilanne 30. lokakuuta. Punaiset nuolet ovat Venäjän hyökkäyssuuntia. Vaaleamman punaiset alueet ovat Venäjän noin viimeisen viikon aikana valtaamia alueita. Kartta: The War in Ukraine / Black Bird Group.

Panssarihyökkäys onnistui

Nopeasti kehittynyt tilanne on seurausta useasta seikasta. 

Venäjä valtasi syys-lokakuun vaihteessa Vuhledarin "linnoituskaupungin", johon Ukrainan puolustus rintaman itä- ja eteläosan taitekohdassa, eräänlaisessa mutkassa ankkuroitui.

Ankkurin upottua taistelut ovat siirtyneet uusille alueille, joilla ei ole Vuhledarin ympäristön tasoisia linnoitteita ja miinoitteita. 

Toinen Venäjän menestyksekseen vaikuttanut seikka on, että Venäjä on kääntänyt Donetskin alueen hyökkäyksen painopistettään enemmän etelään, kun aiemmin hyökkäykset tulivat Ukrainan kannalta katsoen pikemminkin idästä.

– Venäjä on keskittänyt joukot murtokohtaan ja sillä on saatu tuloksia aikaan. Puolustus ei ollut valmis, joukot olivat ehkä vähän epäjärjestyksessäkin kaiken siirtelyn jälkeen, Paroinen sanoo.

– Venäjän voimakkaat mekanisoidut hyökkäykset ovat usein epäonnistuneet, nyt se näyttää onnistuneen, hän jatkaa.

Se, pystyykö Venäjä jatkamaan vielä merkittävästi pidemmälle, selviää tulevina päivinä. Kyse on pitkälti siitä, kuinka kovia tappioita venäläisyksiköt ovat kärsineet ja saavatko ne vahvistuksia.

Ukrainalla vaikea syksy

Kuluvan vuoden aikana Venäjä on vallannut Ukrainan alueita reilut 2 200 neliökilometriä, joista yli puolet viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Elo- ja syyskuussa Venäjä valtasi Paroisen laskelmien mukaan Ukrainassa noin 400 neliökilometriä per kuukausi. Lokakuussa vauhti näyttää kiihtyneen.

Yhdysvaltalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin (ISW) mukaan Venäjän eteneminen on yhä "hidasta", mutta "taktisesti merkittävää".

Vaikka Venäjän hyökkäys ei ole pystynyt äkillisiin ja suuriin läpimurtoihin, kertovat kilometrimäärät Paroisen mukaan "aika paljon Ukrainan joukkojen tilasta".

– Nyt ollaan tiukoilla ja taistelut siirtyvät liikkuvampaan vaiheeseen, Paroinen katsoo.

Ukraina puskee yhä Kurskissa

Sotaa avoimien lähteiden avulla seuraavan Paroisen mukaan näyttää yhä vahvemmin siltä, että Ukraina on itse todella vakavasti vaikeuttanut omaa sotatilannettaan.

Keväällä julistettu liikakannallepano ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Äskettäin Ukraina kertoi jälleen lisäävänsä armeijansa kokoa, mutta valtava kysymysmerkki on, mistä sotilaat löytyvät, kun niitä ei ole tähänkään mennessä onnistuttu värväämään.

Samaan aikaan Ukrainan oma hyökkäys Venäjän Kurskissa imuroi suuria määriä maan armeijan parhaista joukoista. Siitä huolimatta Ukraina on menettänyt isoja osia valtaamistaan alueista Kurskissa.

Kurskista on viime aikoina julkaistu useita videoita, joissa näkyy Ukrainan 47. mekanisoidun prikaatin yhdysvaltalaisvalmisteisia Abrams-taistelupanssarivaunuja ja Bradley-rynnäkkövaunuja, jotka edustavat maan raskaan kaluston parhaimmistoa.

Abramsit ja Bradleyt Kurskissa ovat Paroisen mukaan osuva esimerkki siitä, miten Ukraina yhä siirtää Donetskin strategisesti tärkeän Pokrovskin kaupungin taisteluista joukkoja hyökkäämään Kurskin alueelle.

"Hyvin vaikea löytää sotilaallisia perusteita"

Yhä useammat asiantuntijat vaikuttavat kääntyneen sille kantille, että Kurskista vallatuista alueista maksetaan nyt liian kovaa hintaa samaan aikaan kun Ukraina menettää omia alueitaan erityisesti Donetskissa.

– Hyvin vaikea löytää sotilaallisia perusteita Kurskin suunnan vahvistamiseen, kun kriisi on idässä ja se pahenee jatkuvasti, Paroinen sanoo.

Paroisen mukaan Ukraina on pystynyt jonkin verran vahvistamaan Itä-Ukrainan rintamatilannetta "jonglööraamalla" alueelle yksiköitä hiljaisemmilta rintamalohkoilta. 

– Tältä olisi voitu kokonaan välttyä, jos Kurskin operaatioita ei olisi tehty, Paroinen katsoo.

Jo elokuun puolivälissä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau arvioi MTV Uutisille, että Kurskin operaatio on oire presidentti Volodymyr Zelenskyin tavasta johtaa "megatarinoilla".

– Kyse ei ole strategisesta visiosta, vaan taktisesta ratkaisusta. Tällä muutetaan sitä, miten sotaa katsotaan tänään ja huomenna. Tämä on Zelenskyin tyyli, Nizhnikau sanoi.

– Kurskin hyökkäyksellä on suuri propagandavaikutus, mutta sen sotilaalliset seuraukset ovat tuntemattomia ja sanoisin hauraita, Nizhnikau arvioi.

Lue myös:

    Uusimmat