Suomi hankkii valvontakoneita: "Sota muutti turvallisuustilannetta nopeasti"

Rajavartiolaitoksen monitoimilentokoneiden hankinta on edennyt neuvotteluihin kahden toimittajan kanssa, kertoo MVX-hankepäällikkö, majuri Kenneth Rosenqvist. Toimitussopimus on tarkoitus solmia kesällä, ja koneet on määrä saada käyttöön vuosien 2026‒2027 aikana.

Rajavartiolaitoksella on tällä hetkellä käytössä kaksi Dornier 228 -valvontalentokonetta, joiden korvaamiseen tähtäävä hanke aloitettiin vuonna 2019. Hallitus myönsi niin sanotulle MVX-hankkeelle 163 miljoonan euron budjetin vuonna 2022.

Rosenqvist sanoo Ukrainan sodan paitsi vauhdittaneen hankinnan etenemistä myös muuttaneen sen luonnetta.

– Dornierit otettiin käyttöön vuonna 1995, joten niiden korvaamisen tarve oli tiedossa jo pitkään. Ukrainan sota muutti Suomen turvallisuustilannetta nopeasti ja merkittävästi. Käytännössä tunnistettiin, että pelkästään nykyisten kykyjen korvaaminen ei riitä, vaan tiettyjä kykyjä pitää kehittää.

Nordic Response -sotaharjoituksessa testattiin erilaisten hävittäjätyyppien yhteistoimintaa.

Kahdeksan tunnin lentoja

Rosenqvistin mukaan uudet koneet ovat monin tavoin nykyisiä parempia. Dorniereilla pystytään esimerkiksi lentämään vain runsaat kolme tuntia ennen tarvetta tankata, kun uusilla kyetään jopa kahdeksan tunnin lentoihin.

Lisäksi siirrytään potkuriturbiinikoneista suihkukoneisiin.

– Suihkukoneilla on mahdollista lentää huomattavan paljon korkeammalla ja kovempaa. Toisaalta on varmistettu, että tulevilla koneilla on mahdollista lentää riittävän matalalla ja hiljaa, Rosenqvist sanoo.

Myös valvontajärjestelmiin tulee parannuksia. Hankkeessa mainitaan muun muassa reaaliaikaisen ja salatun tiedonsiirron kehittäminen sekä integraatio Puolustusvoimien tilannekuva- ja johtamisjärjestelmiin.

– Nykyisin käytössä olevat järjestelmät on päivitetty koneisiin vuosien 2009‒11 aikana. Jo pelkästään sensoreiden vaihtaminen nykyaikaisempiin malleihin parantaa valvontakykyä merkittävästi, Rosenqvist sanoo.

Rekrytoinnit aloitettu

Hankkeen varsinainen kilpailutus alkoi vuonna 2022. Yhdeksästä toimittajaehdokkaasta vaihtoehtoja rajattiin ensin neljään, sitten kahteen. Alkujaan hankintasopimus oli tarkoitus solmia viime vuoden loppuun mennessä, mutta joulukuussa Rajavartiolaitos kertoi aikataulun siirtyvän kesään.

Rosenqvist kuvaa MVX-hanketta Rajavartiolaitoksen laajimmaksi, monimutkaisimmaksi ja investointimäärältään suurimmaksi ilma-alushankkeeksi kautta aikain. Kyseessä on samankaltainen strateginen hanke kuin vartiolaivojen uusiminen ja itärajan esteaita.

– Usean samaan aikaan käynnissä olevan merkittävän hankinnan toteuttaminen vaatii organisaatiolta paljon osaamista ja henkilöresursseja. Tämä huomioiden MVX-hanke on edennyt erinomaisesti.

Vuoden alussa aloitettiin MVX-hankkeen tiimoilta kolmen insinöörin, kahden huoltomekaanikon ja lentokoneohjaajan rekrytointi. Lentokoneohjaaja koulutetaan tulevan MVX-koneen päälliköksi.

– Uuden henkilöstön rekrytointi etenee suunnitellusti. Tehtäviä ei ole vielä täytetty, koska uusien henkilöiden nimittämis- ja turvallisuusselvitysprosessit vievät oman aikansa, Rosenqvist sanoo.

Majuri Rosenqvist työskentelee esikuntatehtävissä, mutta lentää itse edelleen viikoittain. Hänen arvionsa mukaan lentäjän työ itsessään ei uusien koneiden myötä tule juuri muuttumaan entisestä.

– Jotkut kollegani ovat lentäneet Dorniereilla koko uransa, parikymmentä vuotta. Mahdollisuus uuden koneen kanssa lentämiseen ja uuden oppimiseen innostaa.

Ilmavoimat näyttää: Näin lentäjä pukeutuu hävittäjän kyytiin.

Lentokoneilla pelastetaan, valvotaan ja torjutaan öljyä

Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneiden tärkeimpiä tehtäviä on Suomen maa- ja merirajojen valvonta. Etsintä- ja pelastustehtävät, ympäristövahinkojen torjunta ja kansainvälinen yhteistyö ovat nekin tyypillisiä.

Rosenqvist nostaa esille varsinkin kaksi viimeksi mainittua.

– Millään muulla kuin lentokoneilla ei kyetä havaitsemaan, mittaamaan ja dokumentoimaan merellisiä öljypäästöjä yhtä tehokkaasti. Merellä oleva öljypäästö muuttaa muotoaan ja liikkuu jatkuvasti, eikä sitä kyetä havainnoimaan pinta-aluksista riittävän hyvin.

Dorniereilla oli Rosenqvistin mukaan tärkeä rooli esimerkiksi vuonna 2019 Suomen Leijonan majakan lähettyvillä sattuneessa öljyvahingossa. Valvontalentokoneella vahvistettiin ensin satelliitin tekemä havainto. Sen jälkeen tilannekuvaa välitettiin lentokoneesta öljyntorjunta-aluksille. Mittavaa päästöä putsattiin merestä kaksi päivää.

– Suomen Leijonan tapauksessa havaittiin, että öljyntorjunta oli tehotonta silloin, kun lentokoneen tuottamaa tilannekuvaa ei ollut käytettävissä.

Suomen Leijonan majakka sijaitsee Itämerellä, 46 kilometriä Utöstä lounaaseen.

Dorniereilla on lisäksi säännöllisesti osallistuttu EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin koordinoimiin yhteisoperaatioihin erityisesti Välimerellä. Niissä tehdään samanlaista laittoman maahantulon valvontaa, rikostorjuntaa ja meripelastusta kuin kotimaassa.

Välimerellä Rosenqvist on nähnyt kaikenlaista. Hän muistelee erästä tapausta, jossa Välimereltä etsittiin Afrikasta lähtenyttä alusta kahtena eri päivänä.

– Alus löytyi pitkällisen etsinnän jälkeen meille osoitetun alueen ulkopuolelta. Se oli RIB-tyyppinen vene, joka oli huonossa kunnossa. Pohja, perälauta ja moottori olivat tiessään. Oletettavaa oli, etteivät kaikki matkalle lähteneet olleet selvinneet.

RIB-veneen eli jäykkärunkoisen kumiveneen kyytiin oli oletettavasti otettu kymmeniä siirtolaisia. Paikallistettuaan veneen valvontalentokone ohjasi paikalle pelastusaluksen.

Lue myös: Suomi hankki F-35-hävittäjät, mutta Ruotsi lentää Gripenillä – miten sujuu yhteispeli? "Joskus 1+1=3"

Hornet-lentäjä näyttää, kuinka pukeutuu ilmataisteluun: "Voi tulla melko kuuma"

MTV Uutiset kiersi sotaharjoituksissa Norjassa ja Ruotsissa: Suomi sai tällä kertaa pahiksen roolin

RIA: Kinzhal-ohjuksilla ladatut venäläishävittäjät ilmestyivät Itämeren ylle – Hornetit kiisivät perään