Entistä useampi asiakas on nuori sekakäyttäjä. Pelkän alkoholin takia hoitoon hakeutuvat ovat hieman vanhempia.
Vieroitushoitoon hakeutuminen yleistyy vuosi vuodelta, ja asiakkaat ovat entistä nuorempia. Tänä vuonna alle 20-vuotiaiden asiakkaiden määrä on kasvanut suhteessa eniten viime vuoteen verrattuna, vaikkakin suurin osa vieroitushoitoon hakeutuvista on 20–40-vuotiaita, kertoo A-Klinikan lääketieteellinen johtaja Ulriika Sundell.
– Yleisin vieroitushoitoon hakeutumisen syy on edelleen alkoholi, mutta päihteiden sekakäyttö yleistyy hurjaa vauhtia erityisesti nuorten aikuisten parissa. Pelkän alkoholin takia hoitoon hakeutuvat asiakkaat ovat tyypillisesti hieman vanhempia.
A-Klinikalla on vieroitushoitoyksiköitä Tampereella, Turussa, Salossa, Lahdessa, Kouvolassa ja Järvenpäässä. Hyvinvointialueet ostavat asukkailleen näissä yksiköissä toteutettavaa hoitoa.
Sundell löytää vieroitushoidon yleistymisen taustalle useita syitä. Ensinnäkin hoitoon hakeudutaan – ja siihen osataan myös terveydenhuollossa ohjata – aiempaa paremmin ja matalammalla kynnyksellä.
Myös päihdekenttä on muuttunut ja tarjonta lisääntynyt: erilaisia päihteitä saa tilattua anonyymisti ja helposti kotiin. Päihteiden sekakäytön lopettaminen aiheuttaa yleensä niin rajuja oireita, että harva saa sitä tehtyä omatoimisesti.
Sundell näkee, että laajemmassa kuvassa nykyongelmat juontavat juurensa jo 1990-luvun lama-aikaan, jolloin terveydenhuoltoon tehtiin suuria leikkauksia ja palvelut supistuivat. Kun ihmiset eivät päässeet hoitoon, ongelmat lisääntyivät ja kasaantuivat, ja traumat siirtyivät seuraaville sukupolville.
– Tällä hetkellä hoitoon tulee paljon juuri näitä 1990-luvulla lapsuuttaan eläneitä aikuisia, Sundell sanoo.
Lue myös: Huumeidenkäyttäjien hiv-tartunnat rajussa kasvussa pääkaupunkiseudulla – "On riski, että se leviää"
Kesäloman loppuminen näkyy
Vieroitushoitoon hakeutumisessa on Sundellin mukaan selkeä piikki kesän jälkeen. Näissä tapauksissa korostuvat työikäiset ja alkoholi.
– Koko kesäloma on saattanut mennä päihteitä käyttäessä, työt alkavat seuraavalla viikolla ja ihmiselle tulee kauhea paniikki, kun hän ei pystykään lopettamaan käyttöä. Tällöin yksi hoitokerta voi olla käänteentekevä ja johtaa muutokseen, Sundell kuvailee.
Kesät ovat selvästi rauhallisempia vieroitushoitoyksiköissä.
Sundell arvioi, että moni ei vieläkään osaa tunnistaa alkoholia haitalliseksi päihteeksi muiden joukossa. Osa myös saattaa ajatella, että niin kauan kuin käyttää pelkkää alkoholia, ei ole päihdeongelmaa. Tämä näkyy siinäkin, että ihmiset hakeutuvat alkoholin takia hoitoon keskimäärin kymmenen vuoden kuluttua ongelman alkamisesta.
Yleisesti ottaen asiakkailla on hyvin erilaisia syitä ja elämäntilanteita hoitoon hakeutumisen taustalla. Sundellin mukaan nuoret aikuiset ovat usein aloittaneet päihteidenkäytön jo teini-iässä ja luisuneet pikkuhiljaa hankalaan tilanteeseen, jossa vieroitushoito voi tuntua viimeiseltä oljenkorrelta.
Myös iäkkäämpien suomalaisten päihdeongelmat ovat lisääntyneet, mutta moni heistä ei hae apua.
– Tilanne alkaa monesti hankaloitua eläkkeellä, ja siinä vaiheessa, kun lopulta hakeudutaan hoitoon, saatetaan olla jo todella huonossa tilanteessa eikä pärjätä enää kotona. Osalla on paljon myös somaattisia ongelmia, mikä taas tuo haasteita hoitoyksiköihin, Sundell toteaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämispäällikkö Minna Kesänen toivoisi, että Suomessa päästäisiin päihdeongelmiin ja päihdepalveluihin liittyvästä stigmasta eroon, sillä se estää osittain edelleen hoitoon hakeutumista.
Hoitojärjestelmä ei ole tasa-arvoinen
Suomalainen vieroitushoitojärjestelmä on osin eriarvoinen: osassa hyvinvointialueita hoitoon pääsee heti, kun taas osassa hoitoa voi joutua odottamaan pitkäänkin. Kiireelliseen hoitoon – jota vieroitushoitokin on – tulisi kuitenkin päästä välittömästi tilanteen niin vaatiessa, kertoo THL:n Kesänen.
Jokaisella suomalaisella on oikeus julkisen terveydenhuollon järjestämään vieroitushoitoon. Kesäsen mukaan vieroitushoitoon hakeudutaan Suomessa pääsääntöisesti terveysaseman, päivystyksen tai päihdepalvelujen kautta. Vieroitushoito voidaan järjestää laitoshoitona, avohoitona tai kotihoitona. Suomessa vieroitushoidon painopistettä on viime vuosina siirretty avohoitoon.
Esimerkiksi laitoshoitona järjestetty vieroitushoito on asiakkaalle samanhintaista kuin muukin julkinen terveydenhuolto, ja myös näihin maksuihin on mahdollista saada tarvittaessa toimeentulotukea.
– Tähänkin voi silti liittyä eriarvoisuutta, jos palvelut ovat esimerkiksi vaikeasti saavutettavissa. Pienituloiselle jo linja-autolippujen hinta voi olla liikaa ja estää hoitoon hakeutumisen, Kesänen huomauttaa.
Vieroitushoitojaksot ovat noin 3–14 vuorokauden pituisia, keskimäärin 10 päivää. Alkoholivieroitukset ovat yleensä kestoltaan muita vieroituksia lyhyempiä.
Monelle yksi vieroitushoitokerta ei riitä.
– Osin tämä liittyy sairauden luonteeseen, mutta varmasti myös palvelujärjestelmään: onnistuuko hoitopolku, jos palataan katkolle kerta toisensa jälkeen?
Kesänen painottaa, että ihminen ei saa jäädä vieroitushoidon jälkeen oman onnensa nojaan. Vieroitushoito ei ratkaise päihderiippuvuuden taustalla olevia syitä ja on osa suurempaa hoitokokonaisuutta. Asiakkaan kanssa yhdessä suunnitellun jatkohoidon tulisi alkaa välittömästi sen jälkeen.