Arvioiden mukaan suomalaisista alkoholisteista vain pari prosenttia raitistuu. Kaikki alalla työskentelevät eivät kuitenkaan näe alhaisen luvun syyksi niinkään päihdesairauden kuvaa, vaan Suomen terveydenhuollon tehottomat hoitokeinot.
Julkisen päihdehoidon tila on avannut markkinaraon yksityisille toimijoille.
– Apua tulee hakea silloin, kun päihteiden käyttö alkaa häiritä elämää sosiaalisesti, terveydellisesti tai psyykkisesti, ja vaikuttaa joko omaan tai läheisten hyvinvointiin, A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoki linjaa.
– Sitten on se todellisuus, milloin apua saadaan. Tällä hetkellä systeemi on sen verran aliresursoitu, että apua on haastavaa saada varhaisessa vaiheessa. Se näkyy siinä, että vasta kun päihdeongelma on laajamittaisempi, apua saa julkiselta sektorilta.
Simojoen mukaan päihdehoidon tilanne on tilastollisesti huonontunut. Päihdehoidon tarve ja tarjonta eivät kohtaa.
– Hoidettujen ihmisten määrä niin avohoidossa kuin laitospuolella on viimeisten vuosien aikana laskenut, ja samanaikaisesti ongelmien määrä on ollut kasvussa.
Avun ulkopuolelle jäävät Simojoen mukaan erityisesti työssäkäyvät. Eli he, ketkä tarvitsisivat apua, mutta joiden ongelma on vielä alkuvaiheessa.
Tämä johtuu siitä, että julkinen sektori joutuu käyttämään vähäiset resurssit vaikeimpiin tapauksiin.
– Tilanne on usein sellainen, että hoidetaan vasta, kun on ihan pakko.
Lue myös: Voiko kuukaudessa sairastua alkoholismiin? Asiantuntijat kertovat, miksi lomatissuttelu on vaaraksi
Kun äiti joi, 13-vuotias Ringa piti huolta pikkusisaruksista ja jätti koulupäiviä väliin: "Vauvakirjasta luin, miten vauvoja hoidetaan"
Rahatilanne tai asuinpaikkakunta voivat olla este
Lain mukaan avohoitopalveluiden tulisi olla ilmaisia.
Laitoshoidosta sen sijaan voi kasvaa asiakkaalle suurikin lasku: kunnat arvioivat asiakkaan taloudellisen tilanteen perusteella, onko hän maksukykyinen. Jos asiakas on pienituloinen, hänen laitoshoitonsa asiakasmaksuja tulisi huojentaa tai vapauttaa niistä kokonaan.
– Ennen kuin kunta tekee arvion, Kela ei voi huomioida asiakasmaksuja toimeentulopäätöksissä. Tässä on ollut haasteita, kun kunnissa asiaa ei aina ole hoidettu ja asiakas on jäänyt ikään kuin ikuiseen limboon tahojen välillä, Simojoki kertoo.
Laitoshoidon hinta vaihtelee kunnittain. Päihdehuoltolain asetuksen mukainen asiakasmaksu on enintään 48,90 euroa hoitopäivää kohden. Kuukaudessa laitoshoidon hintalappu voi siis kohota lähes 1 500 euroon.
Summa voi olla apua tarvitsevalle iso, vaikka kunta arvioisikin henkilön maksukykyiseksi.
– Kunnilla on erilaiset tavat ohjata asiakas hoitoon. Se on todella epätasa-arvoista. Voi sanoa, että se millaista hoitoa saat, riippuu ihan siitä missä kunnassa asut, Simojoki toteaa.
Myös jonot vaihtelevat kunnittain. Toisissa kunnissa vieroitukseen voi Simojoen mukaan "vain kävellä sisään", kun taas joissain kunnissa jonot voivat olla viikkojen mittaiset.
– Vieroitushoitoa tarvitsevalle viikonkin jono voi olla liikaa.
Lue myös: Linda joi kahvikupista olutta oman lapsensa syntymäpäivillä ja piilotti pulloja vaatekaappeihin: "Nuori äiti voi olla alkoholisti"
Päihdepalveluiden tila vaihtelee kunnittain
Myös Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n päihdeasiamies Tuula Sillanpää on huomannut työssään päihdepalveluiden tilan vaihtelevan paikkakunnittain. Sillanpää toimii työssään päihdeasiakkaiden edunvalvojana.
– Paikoitellen odotusajat ovat todella pitkät. Hoitoon tai kuntoutukseen ei pääse aina silloin, kun olisi tarve, Sillanpää kertoo.
Kunnan määrärahojen puute ei ole hyväksyttävä peruste sille, että asiakas ei saa hoitoa tai kuntoutusta. Tämä on kuitenkin Sillanpään mukaan vaikuttanut yhä joissain tapauksissa asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen toteutumiseen.
– Epäsuorasti on pystynyt saamaan selville, että [kunnan] rahat ovat vähissä, ja siksi asiakas ei saa tarvitsemaansa hoitoa tai kuntoutusta. Varsinkin loppuvuodesta se on paikoitellen yhä todellinen syy, vaikka sitä ei julkisesti suoraan sanotakaan.
Lue myös: Minkälaista on kasvaa alkoholistin tyttärenä? Isä Pullossa -kirjan kirjoittaja Johanna Pohjola: "11-vuotiaana kirjoitin ensimmäisen kerran päiväkirjaani, että isäni on suuri juoppo"
Vaihtelevat hoitomenetelmät
Suomessa päihderiippuvuuksia hoidetaan useilla eri menetelmillä. Myös hoitotulokset ovat tästä syystä vaihtelevia.
Tutkimuksien mukaan tehokkaimpia hoitomalleja ovat ne, joissa yhdistyy vertaistuki ja läheisten mukauttaminen hoitoon. Kaikki hoitomallit eivät kuitenkaan hyödynnä näitä keinoja.
Niin kutsuttu 12 askeleen ohjelma, joka on alun perin peräisin AA (Anonyymit Alkoholistit) -ryhmätoiminnasta, on osoittautunut maailmalla tutkimusten valossa toimivaksi. Esimerkiksi ohjelmaa hyödyntävän Minnesota-hoitomenetelmän onnistumisprosentin on tutkittu olevan 50–70.
Lue myös: Tuore tutkimus: ongelmat kasautuvat alkoholiongelmista kärsivissä perheissä
Suomen Avominne-klinikoiden perustaja Mika Arramies kritisoi Suomen päihdehoitojärjestelmää erityisesti hoidon laadusta, joka ei hänen mukaansa tuota tuloksia.
Toisekseen Arramiehen mukaan ihmisen tulisi saada nimenomaan vaikuttavaa hoitoa siinä vaiheessa, kun perhe, työ, terveys ja henki ovat vielä tallella.
– Meidän tulisi pysähtyä siihen, millaisia päihdehoitomme tulokset ovat. Päihderiippuvuuden hoidon heikko osaaminen on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, hän toteaa.
Avominne-klinikat noudattavat Minnesota-mallista hoitoa. Avominne-klinikat ovat yksi niistä tahoista, johon tietyt kunnat voivat ohjata asiakkaan maksusitoumuksella.
Työssäkäyvien hoidon saannin vaikeus saattaa ilmetä myös Avominne-hoidon omakustanteisten asiakkaiden määrässä.
– Avominne-klinikoilla päivätyössä käynnin mahdollistavissa ilta-avohoidoissa itse maksavien osuus on esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella yli 80 prosenttia, Arramies kertoo.
Avohoito kustantaa asiakkaalle 3 500 euroa.
Suomalaiset ovat siis valmiita maksamaan omasta päihdehoidostaan — mikäli rahaa on.
Lue myös: Lähes 30 vuotta toiminut päihdehoitola haettiin konkurssiin – perustaja moittii viranomaisia: "Raaka yhteiskunta"
Raittiusvalmennuksilla tavoitellaan työssäkäyviä alkoholisteja
Päihdeongelmista puhutaan aiempaa julkisemmin eikä kuntien tarjoama päihdehoito ole aina helposti saatavilla tai oikein kohdennettu.
Tämä on avannut uuden tilan markkinoille. Nykyään myös Suomessa on tarjolla valmennuksia, jotka ohjaavat päihteettömään elämään.
Arviolta noin kaksi kolmasosaa alkoholisteista on työelämässä. Samalla työssäkäyvät alkoholistit ovat se ryhmä, joka jää julkisen terveydenhuollon tarjoaman avun ulkopuolelle. Valmennuksia tarjoavat yritykset tavoittelevat juuri tätä ryhmää.
Lue myös: Ylilääkäri taisteli 42 vuotta kestäneen työuransa ajan alkoholismin kanssa – tytär Johanna Pohjola avaa vaiettua ongelmaa
Tatu Varpukari on Selvä Elämä Oy:n toimitusjohtaja ja raitis alkoholisti. Hän perusti vertaisvalmennusyrityksen hieman yli vuosi sitten täyttämään tyhjiötä, joka päihdehoidon kentällä hänen mukaansa on.
– Vertaisvalmennus on suunnattu henkilölle, jolla elämä on vielä jollain tavalla kasassa. Sellaisille ihmisille, jotka eivät vielä ole rysähtäneet sairauden pohjan läpi.
Varpukarin ja Selvä Elämän tavoite on "saada ihmisiä alkoholismin junasta pois aikaisessa vaiheessa", jotta ihmisen ei tarvitse kulkea sairauden kanssa teho-osastolle asti ennen kuin saa apua.
– Usealla meidän valmennukseemme tulevalla ihmisellä on taustalla epäonnistuneita kokemuksia terveydenhuollon päihdehoidosta. Ei olla saatu apua tai apu ei ole ollut pätevää.
Lue myös: Kun Nadja Mäkinen heräsi alasti solariumista, hän tajusi asioiden olevan huonosti: 14-vuotiaana alkoholiin rakastunut perheenäiti varjeli kulissejaan yli 20 vuotta – "Häpesin ja inhosin itseäni"
Asiakkaille henkilökohtainen valmennus
Varpukarin yritys lähestyy päihdeongelmaa tavalla, jota kukaan ei ole koskaan aiemmin tehnyt.
– Konseptimme yhdistää faktoihin perustuvan tiedon, ammatillisuuden ja intensiivisen vertaisavun hyödyntäen parhaita kokemuksia muista hoitomuodoista.
– Merkittävin ero aiempaan on lähestymistavassa: muissa hoidoissa kaikki potilaat kuljetetaan saman putken läpi. Meillä jokaiselle asiakkaalle räätälöidään henkilökohtainen, hänelle parhaiten soveltuva valmennus, Varpukari kertoo.
Selvä Elämä on kohtalaisen nuori yritys, joten tarkkaa onnistumisprosenttia asiakkaiden raitistumisesta ei ole vielä mielekästä mitata. Tarvitaan pidempi ajanjakso, jotta voidaan seurata, pysyvätkö valmennuksen käyneet asiakkaat päihdevapaina myös valmennuksen jälkeen.
– Tällä hetkellä melkein kaikki valmennuksemme käyneet asiakkaat ovat raittiina. Valmennuksemme on niin intensiivinen ja perusteellinen, että uskon hyvin vahvasti, että ajankin saatossa onnistumisprosenttimme tulee olemaan 70–80 välillä.
Lue myös: Kimmo veti ensikännit 10-vuotiaana ja sitten viina veikin monta vuosikymmentä: "Olisi se varmasti vienyt henkenikin, jos olisin vielä jatkanut"
Varpukari näkee, että yrityksellä on varteenotettava vaihtoehto lähteä uusien hyvinvointialueiden kilpailutuksiin mukaan. Tällöin vertaisvalmennukseen voisi päästä maksusitoumuksella oman terveyskeskuksen kautta.
Tällä hetkellä kuuden kuukauden vertaisvalmennus kustantaa asiakkaalle 3600 euroa.
– Tietysti on iso ongelma, että ihminen ei välttämättä voi saada juuri tarvitsemaansa apua esimerkiksi taloudellisen tilanteensa vuoksi, hän toteaa.
Varpukarin mukaan alkoholismia ei voida hoitaa kuten muita sairauksia. Riippuvuussairauksien mekanismien ymmärtämättömyys on johtanut hänen mukaansa huonoihin hoitotuloksiin.
– Julkisella puolella ihmiset vaihtuvat jatkuvasti. Asiakas joutuu kertomaan oman tarinansa uudestaan ja uudestaan vaihtuville työntekijöille. Jonot ovat pitkiä ja hoitoon pääsyä saa odottaa. Tämä on tuhoisaa, sillä tämän sairauden kanssa ihminen tarvitsee tunteen, että hänestä oikeasti otetaan koppi, Varpukari kertoo omakohtaisella kokemuksellaan.