Viljojen satokausi on jopa kolme viikkoa myöhässä. Kasvu on hyvässä vauhdissa, mutta säiden muuttuessa kosteiksi puinti voi pahimmillaan venyä jopa lokakuuhun. Suurimpana ongelmana on sadon laadun heikkeneminen.
Kylmästä ja sateisesta kesästä huolimatta viljaa saadaan tämänhetkisen arvion mukaan noin 3,7 miljardia kiloa. ProAgrian johtava asiantuntija Sari Peltonen seisoo eteläsuomalaisen pellon laidalla ja toivoo jatkuvampaa poutasäätä.
– Kyllä se pahin ennuste on se, että ensinnäkin viljakasvustot lakoontuvat ja se osaltaan aiheuttaa laatuongelmia. Sitten toisaalta se, että kerta kaikkiaan kesä loppuu kesken viljelykasveilta eikä saada valmistumaan kasvustoja ajoissa.
Peltosen mukaan koneet ovat ennenkin joutuneet pelloille lokakuussa, mutta silloin aikaikkuna viljojen puinnille on todella pieni.
Härkis ja nyhtökaura trendejä
Öljykasveilla, rypsillä ja rapsilla, pyyhkii pelloilla hyvin ja härkiksen raaka-aineen härkäpavun viljelyala on jo lähes perunan luokkaa.
– Uudet ruokatrendit, ne ovat hyviä asioita ja ne tulevat jollakin aikajänteellä vaikuttamaan viljelyyn. Ne nostavat viljelyssä erilaista kiinnostusta lähteä tällaisia kasveja erilaisiin käyttötarkoituksiin tuottamaan. Toki se vielä on aika pienimuotoista, se ei näy vielä laajassa mitassa, mutta sillä on ilman muuta mahdollisuuksia. Esimerkiksi härkäpavun kohdalla se alkaa jo aika merkittävästi näkyä, Peltonen sanoo.
Suomeen tuodaan hyvin vähän viljaa. Peltosen mukaan esimerkiksi vehnää joudutaan joskus tuomaan leivontalaadun parantamiseksi.
Luonnonvarakeskuksen tilastosta käy ilmi, että kaura on nyt ruista suositumpaa elintarvikekäytössä.
Kauraa käytettiin 90 miljoonaa kiloa ja ruista 89 miljoonaa kiloa.
Kauraa tuotiin maatiloilta markkinoille kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisellä satokaudella.
Suurin osa elintarviketeollisuuden käyttämästä viljamäärästä oli vehnää.
Erikoistuminen avuksi
Suomalainen viljelijä on ollut paitsi sään, mutta myös laskevien markkinahintojen armoilla. Erikoistumisesta voisi asiantuntijan mukaan löytyä apu.
Kumina muistuttaa hieman koiranputkea.
– Esimerkiksi kumina on sellainen suomalainen erikoisuus, jota viljellään täällä todella mittavasti suhteessa muihin viljelykasveihin. Suomalainen kuminahan edustaa myös maailmanmarkkinoilla isoa ja merkittävää osuutta.
Peltonen sanoo, että kuluttajilla ei aivan välittömästi hieman huonommankaan satovuoden jälkeen ole aihetta laittaa leipiä kuivamaan keittiön kattoon.
Teollisuuden ja kaupan varastoissa oli viime vuoden tilaston mukaan viljaa yli 500 miljoonaa kiloa.