Syötävät villiyrtit ja vihannekset puskevat jo kovaa vauhtia maasta. Nyt onkin paras hetki kerätä niitä, koska pieninä niiden maussa ei vielä ole kitkeryyttä. Suomen noin 1400 luonnonvaraisesta kasvilajista 200 kelpaa syötäviksi.
Lämpö on saanut jo pientareet viheriöimään. Kasvitieteen professori Jouko Rikkinen löytää jo paljon syötäviksi kelpaavia villivihanneksia ja yrttejä Helsingistä Tuomarinkartanon ympäristöstä. Syötävät kasvit ovat parhaimmillaan nuorina.
– Monet näistä kasveista alkavat tuossa myöhemmin pian keräämään karvasaineita lehtiinsä ja muuttua sitkeämmiksi ja katkeran makuisiksi, kertoo Rikkinen.
Vuohenputki kuriin syömällä
Kotipuutarhurien ykkösvihollista vuohenputkea voi yrittää hävittää syömällä esimerkiksi salaatissa. Nokkosia voi käyttää pinaatin tapaan. Seittitakiaisen lehdet ovat syötäviä. Lehtiruodin ja varret voi höyryttää. Valkosipulilta tuoksuva litulaukka on hyvä mauste ruokiin.
Hortoiluinto kasvussa
- Hortoilu eli villivihannesten ja -yrttien keräily
- harrastajamäärät kasvaneet 2000-luvulla
- käytetään mm. salaateissa, keitoissa, juomissa
- voi myös kuivata tai pakastaa
- uusia käyttötapoja: smoothiet, luonnonkosmetiikka
Lähde: aineetonkulttuuriperintö.fi
– Jos on pölyttömiä ja hyvälaatuisia kasveja, niitä voi käyttää ihan lehtivihanneksina. Nuoria versoja ei tarvitse edes kuoria. Ne voi valmistaa ehkä kevyesti höyrytettyinä parsan tapaan, neuvoo Rikkinen.
Tuntemattomia kasveja ei kannata syödä
Ihan mitä tahansa ei kannata kerätä. Suomen noin 1400 luonnonvaraisesta kasvista pari sataa kelpaa ruokapöytään.
– Paras lähteä itselle tutuista lajeista liikenteeseen ja tiettyä varovaisuutta kannattaa noudattaa. Kasvien joukossahan on myrkyllisiäkin. On jopa tappavan myrkyllisiä lajeja ja ihan viime vuosinakin joku on joutunut sairaalaan syötyään myrkyllisiä kasveja. Jos voikukan lehdillä lähtee liikkeelle tai horsman versoilla, niin erehtymisen vaaraa ei juuri ole. Nokkosenkin tuntee varmasti: jos pistelee, sen voi syödä, opastaa Rikkinen.
Vuokot ja leinikit ovat myrkyllisiä
Esimerkiksi kauniisti kukkivat sini- ja valkovuokot ja leinikit ovat myrkyllisiä. Nokkonen ja valkopeippi ovat melko samannäköisiä, mutta vain nokkosta suositellaan syötäväksi. Ne erottaa tuoksusta ja siitä, ettei valkopeippi pistä.
Vitamiinipommeinakin pidettyjä villivihanneksia voi löytää omalta pihalta, lähimetsästä tai niityiltä. Vilkkaiden teiden varsilta kannattaa siirtyä muutaman sadan metrin päähän keräilemään.
– Kannattaa vähän katsoa, ettei kerää suositun lenkkipolun viereltä, missä koirien ulkoiluttajat liikkuvat. Myös liikenteen pöly kannattaa ottaa huomioon, huomauttaa Rikkinen.
Lähiviikkoina syötävien kasvien valikoima vielä kasvaa. Esimerkiksi pian nousevat maasta horsman versot, joita pidetään parsan veroisena herkkuna.