Suomalainen juristi-kirjailija Juhani JK Tamminen kritisoi Viroon tulevaa eläkeuudistusta. Helsingin huumepoliisin entisestä päälliköstä Jari Aarniosta kirjan kirjoittanut Tamminen, 64, on yksi niistä sadoista ja mahdollisesti tuhansista suomalaisista, jotka ovat oikeutettuja virolaiseen eläkkeeseen.
Tamminen on asunut Virossa 1990-luvulta lähtien ja maksanut virolaisia työeläkemaksuja vuodesta 2003 saakka.
Virossa Tamminen on nyt jo eläkeiässä, mutta hän ei aio lopettaa työntekoa.
– Paiskin hommia hautaan saakka, hän tiivistää.
Ei hän oikein voisikaan lopettaa töitä, sillä luvassa oleva eläke on liian pieni ainakin aktiiviseen elämiseen.
Lue myös: Tiedätkö paljonko maksat eläkemaksuja? Et ole ainoa, joka veikkaan summan alakanttiin
Virossa astuu voimaan eläkeuudistus
Nyt Tammisella on kuitenkin ratkaisun paikka, sillä hänen pitää päättää, mitä hän tekee eläkettään varten maksamillaan työeläkemaksuilla eli virolaisittain "toisella pylväällä".
Ensi vuonna Virossa astuu voimaan jälleen yksi eläkeuudistus, joka mahdollistaa koko työeläkekertymän nostamisen kerralla omaan käyttöön. Jatkossa työeläkettä ei ole Virossa enää pakko maksaa.
Tamminen pitää uudistusta edesvastuuttomana, ellei täysin järjettömänä, sillä houkutus eläkevarojen kuluttamiseen heti on suuri etenkin kaikkein heikommassa asemassa olevilla.
– Eläkesäästöt ovat liian suuri houkutus erityisesti alemman sosiaaliluokan ihmisille, joiden elämä kurjistuu lopulta entisestään. Kannattaa muistaa, että Virossa sosiaalihuollon maksamat korvaukset ovat lähinnä säälittäviä ja sama on tilanne työttömyyden kohdatessa, Tamminen hymähtää.
– Uudistus johtaa siihen, että yhteiskunnan kassa on entistäkin kovemman paineen alla, sillä yhteiskunnan tulee pitää edes perustasolla huolta asukkaistaan olivat heidän eläkkeensä minkä suuruisia tahansa. Rahat huolenpitoon hankitaan verotuksella eli aina joku maksaa ja usein toistenkin puolesta. En haluaisi kuormittaa lasteni tulevaisuutta sillä, että jotkut päättävät nauttia elämästään nyt heti.
Lue myös: Näin entinen rikollinen kertoo ensikohtaamisestaan Jari Aarnion kanssa: "Selvästi manipuloiva henkilö, johon on helppo ihastua"
Virolaiset ovat pettyneitä työeläkemaksujen tuottoihin
Tämänkertaisen eläkeuudistuksen arkkitehtina hääri hallituspuolue Isamaa, jolle kyseessä oli vaalilupauksen täyttäminen. Isamaan mukaan kaikkien virolaisten pitää itse saada päättää, mitä he rahoillaan tekevät.
Uudistuksen taustalla on myös virolaisten pettymys rahastoihin sijoitettujen työeläkemaksujen tuottoihin. Liian usein sijoitetut pääomat ovat kutistuneet eivätkä suinkaan kasvaneet.
Tästä on kokemusta Tammisellakin.
– Muutaman vuoden suostuin siihen, että eläkevarojani suunnattiin riskisijoituksiin. Ne rahat menivät kankkulan kaivoon, sillä nuoret pankkiirit eivät ymmärtäneet talouden perusteista, hän kertoo.
– Se jälkeen olen ollut varovainen ja nyt on suunta vakaa.
Suomesta 175 euroa
Viron eläkejärjestelmä ei ole yksinkertaisimmasta päästä, ja siihen on tehty viimeisen parinkymmenen vuoden aikana runsaasti muutoksia. Virolainen vanhuuseläke koostuu eläkkeen perusosasta, vuoteen 1998 asti huomioon otettavista työvuosista, sekä vuosituhannen vaihteessa pakollisiksi tulleista työeläkemaksuista.
Vanhuuseläkkeen perusosa on tällä hetkellä 215 euroa kuukaudessa ja työvuosista maksetaan noin seitsemän euroa kuukaudessa per työvuosi.
Tamminen on maksanut valitsemaansa työeläkerahastoon kaksi prosenttia bruttoansioistaan, ja Viron valtio on lisännyt summaan kaksi euroa jokaista Tammisen itse maksamaa euroa kohden. Välillä valtio tosin on keskeyttänyt maksunsa valtiontalouden tilanteesta johtuen.
Lopputulos on, että JK Tammisella on työeläkerahastossaan nyt 12 116 euroa, jotka hän siis saisi halutessaan nostaa heti käteensä. Tuloveroa hänen pitäisi maksaa potista 20 prosenttia.
Kun Tamminen maksattaa rahat itselleen eläkkeinä, riittää summasta kuukautta kohti noin 50 euroa.
– Koko eläkkeeni suuruudeksi jääkin Virossa yhteensä enintään 300 euroa kuukaudessa. Veroja siitä ei mene, jos ei ole muita tuloja, sillä tuloveroja Virossa aletaan maksaa vasta 500 euroa ylittävästä summasta, hän jäsentää.
– Suomesta tulen saamaan työeläkettä 175 euroa kuukaudessa, eli Virosta ja Suomesta saan yhteensä noin 500 euroa. Se on virolaisittain ihan hyvä eläke. Lisäksi olen maksanut Virossa vapaaehtoista eläkevakuutusta, mutta siihen rahastoon minulle on kertynyt vain tuhat euroa. Siitä ei juuri riitä jaettavaa.
Suomen pieni eläkekertymä ei tullut Tammiselle yllätyksenä.
– Suomessa olin aloittanut yrittäjänä vuonna 1979, sen jälkeen vuodet menivät kovasti töitä tehdä ja rahapulassa eläkemaksuja vältellen. Ajattelin nuorena miehenä, että ratkaisen asian vuosien kuluessa. En ratkaissut, ja nyt eläkeläisenä maksan siitä kovan hinnan, hän naurahtaa.
Oman onnensa seppä
JK Tamminen sanoo, ettei surkuttele pientä eläkettään vaan pyrkii suhtautumaan asiaan virolaisittain. Virossa jokainen on oman onnensa seppä, ja Viron eläkeläisistä noin kolmannes tekee palkkatyötä.
– Käytännössä se tarkoittaa vastuun kantamista. Pyrin kaikin tavoin rakentamaan olosuhteet kuntoon ja vapautumaan asuntolainastani ja muista veloista. Olen aiheuttanut tilanteeni omilla toimillani ja ratkaisuillani, Tamminen summaa.
– Lisäksi työskentely pitää virkeänä ja kunnon hyvänä. Jatkan myös opintojani edelleen. Elän siten, että loppu on kaukana. Nautin työelämän mahdollisuuksista ja elämästä. Vaikka töitä on aivan käsittämättömän paljon, koen sen voimaa antavana.
Omillaan pärjäämisen kääntöpuoli on se, että Viro on listan kärjessä, kun tarkastellaan köyhyysriskissä elävien eläkeläisten määrää EU-maissa.
Viron eläkeläisistä köyhyysriskissä on 54 prosenttia, kun EU-maiden keskiarvo on 15 prosenttia.
Kirjoja Tamminen kirjoittaa suomalaiselle kustantajalle, ja lakimies- ja konsulttitoimistoaan hän pyörittää yhdessä virolaisen vaimonsa kanssa. Hänen tuorein kirjansa "Malmin nainen - Mari Romanon tarina" ilmestyi tänä syksynä.
Onpa Tammisella 90-luvulla perustettu viestintäyhtiökin.
Perheellä on kaksi asuntoa, yksi Tallinnassa ja toinen Latvian rajalla Valgassa, joista toinen toimii myös puskurina. Se voidaan realisoida rahaksi tarpeen vaatiessa.
– Suomeen en aio palata, mutta siellä minulla on toinen jalka koko ajan töideni vuoksi, ja kyllä minä haen Suomesta pientä lisää tulevaan eläkkeeseenikin. Minulla nimittäin on pieni summa poikimassa S-Pankin kautta rahastoissa. Kaikki munani eivät ole yhdessä korissa. Se on vahvasti kannattavaa toimintaa, Tamminen miettii.
– Suomella kun on näissä asioissa niin paljon pidemmät ja vankemmat perinteet ja osaaminen.
Video: Valtiovarainministeriön virkamiehet poistaisivat eläkeputken ja porrastaisivat ansiosidonnaista työttömyysturvaa
1:54
