Voivatko nämä seikat selittää huonontunutta koulumenestystä? "Suomen peruskoululaiset opiskelevat yhä suuremmissa kouluissa"

Uusimman tutkimuksen pääalueena oli matematiikka, jossa Suomi oli vielä 2000-luvun alussa kahdella tutkimuskerralla vertailun kärjessä. Matematiikassa heikkojen osaajien osuus on Suomessa kasvanut neljännekseen, kun heitä oli vielä 2000-luvun alkupuolella vain noin seitsemän prosenttia. Myös lukutaidossa tulos laski roimasti.

Tilastokeskus kommentoi Pisa-tutkimuksen tuloksia viestipalvelu X:ssä. 

– Suomen peruskoululaiset opiskelevat yhä suuremmissa koulussa, Tilastokeskus kertoo.

Uusimmassa Pisa-tutkimuksessa osaamistulokset heikkenivät valtaosassa OECD-maita. Suomi on kuitenkin yhä keskiarvon yläpuolella.

Lue lisää: Suomalaisnuorten menestys Pisa-kokeissa laski kaikissa aineissa – OAJ: "Voi kutsua romahdukseksi"

"Huipputuloksia tuottaneet opetusmetodit on palautettava"

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kertoo tiedotteessa olevansa äärimmäisen huolestunut tänään julkaistuista Pisa-tuloksista.

Tiedotteen mukaan syiksi tuloksien laskuun on esitetty muun muassa kännyköiden tuloa, lukemisen vähentymistä vapaa-ajalla ja suomea tai ruotsia äidinkielenään puhumattomien oppilaiden määrän kasvua.

Nämä ilmiöt eivät kuitenkaan Romakkaniemen mukaan merkittävästi poikkea niistä maista, jotka ovat onnistuneet parantamaan Pisa-tuloksiaan.

Hän ehdottaa ratkaisuksi muun muassa tuntimäärien lisäämistä perustaitojen opetuksessa koulupäivää pidentämällä. Lisäksi aiemmin huipputuloksia tuottaneet opetusmetodit on hänen mukaansa palautettava.

Lue myös: OAJ: Kouluista vietiin ovet ja seinät ideologian takia – nyt niitä rakennetaan takaisin

Koulujen tehtävät laajentuneet 

Sivistystyönantajat Ry Sivistan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo arvioi koulun tehtävien laajentumisen olevan osasyy heikentyneisiin tuloksiin. 

– Koulun tehtävät ovat laajentuneet koko ajan. Koulun, opettajien ja rehtoreiden odotetaan ratkovan lasten ja nuorten moninaiset ongelmat – myös sellaiset, joiden aiemmin ajateltiin kuuluvan kodin vastuulle. Nyt kouluissa on rohjettava keskittyä olennaiseen ja vaatia samaa keskittymistä myös oppilailta, Uusitalo sanoo.

Sivista huomauttaa myös, että OECD:n vertailussa Suomen peruskouluissa on melko vähän pakollisia oppitunteja. 

Pääministeri Petteri Orpon(kok.) hallitusohjelmassa on luvattu lisäyksiä vuosiviikkotunteihin, mutta päätöstä niistä ei ole vielä tehty. Lisäyksiä odotetaan elokuusta 2025 alkaen.

Opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan oppimisen vahvistaminen edellyttää koulutuspolitiikalta rakenteellisia uudistuksia sekä niiden toimeenpanoon tarvittavia resursseja.

Poliitikot peräänkuuluttavat toimia

Useat poliitikot ovat ilmaisseet huolenta Pisa-tuloksista. 

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman peräänkuuluttaa päättäjien vastuuta asiassa. 

– Uudet #Pisa-tulokset ovat pysäyttävää luettavaa koko Suomelle. Viimeistään nyt koko yhteiskunnan, erityisesti päättäjien, on herättävä, Lindtman kirjoittaa. 

Myös Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran mukaan tulokset kertovat karua kieltä suomalaisen osaamistason suunnasta. 

– Suomen Pisa-tulokset ovat hälyttäviä ja kertovat karua kieltä siitä, mihin suuntaan suomalainen osaamistaso on kääntymässä. Siksi hallituksen koulutusleikkaukset peruttava, ja lapsiin ja nuoriin panostettava. Nyt lapset ja nuoret joutuvat maksamaan kovimman hinnan hallituksen sopeutustoimista, Virta sanoo. 

Virta alleviivaa leikkauksien perumisen lisäksi kirjoitukissaan myös lapsiperheiden ja opettajien hyvinvointia. 

Lue myös: Kielten opiskelu romahtanut suomalaiskouluissa – suurin pudotus saksan ja ranskan opiskelijoissa

Lue myös: Pääministeri Orpo myöntää MTV:lle: Kokoomus petti vaalilupauksensa