Valtiontalouden tarkastusvirasto on löytänyt tammikuussa pidettyjen aluevaalien rahoituksesta ongelmia: joissain tapauksissa tukea oli otettu vastaan tahoilta, joilta sitä ei vaalirahoituslain mukaan saisi vastaanottaa.
Näissä tapauksissa tukisummat jäivät kuitenkin alle 1 500 euroon, jolloin laki ei velvoita nimeämään tuen antajaa.
– Koska tukisummat jäivät alle määrätyn rajan, tuki ja tuen antaja jäävät julkisuudelta piiloon. Samanlaisia tapauksia havaitsimme myös edellisissä eduskunta- ja eurovaaleissa, VTV:n johtava tilintarkastaja Pontus Londen kertoo tiedotteessa.
Lue myös: Alle puolet suomalaisista arvioi tuntevansa hyvin hyvinvointialueiden tehtävät
Millaista tukea ei saa ottaa?
Tukea ei saa vastaanottaa esimerkiksi silloin, jos tuen antajaa ei voida selvittää.
Ulkomailta tukea saa vastaanottaa vain yksityishenkilöiltä ja ehdokkaan kanssa samaa aatesuuntaa edustavilta yhteisöiltä ja säätiöiltä.
Lisäksi laki kieltää tuen vastaanottamisen muun muassa valtiolta, hyvinvointialueelta ja kunnalta.
Laki sallii vain alle 6 000 euron tuen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta yksi ehdokas oli puolestaan vastaanottanut yksittäiseltä tukijalta enemmän kuin lain sallimat 6 000 euroa.
– Vaalirahoituksen valvonta perustuu vaalirahoitusilmoituksiin ja tarkastusvirastolle toimitettuihin ilmoitusta täydentäviin tietoihin ja selvityksiin. Näillä varmistamme, että ehdokkaat ilmoittavat saamansa tuet lain mukaisesti ja riittävällä tarkkuudella. Ilmoitusten oikeellisuudesta vastaa aina ilmoitusvelvollinen itse, Londen sanoo.
Suurin rahapotti kokoomuksen ehdokkaalle
Tammikuisten aluevaalien suurimman rahoituksen, 36 775 euroa, keräsi Kokoomuksen edustaja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta.
Kokonaisuudessaan aluevaalien rahoitus oli yhteensä 4,8 miljoonaa euroa. Siitä ulkopuolista tukea oli 1,8 miljoonaa euroa ja loput ehdokkaiden omia tai tukiyhdistysten varoja