Vuorotteluvapaan suosio on kasvanut räjähdysmäisesti maaliskuussa, kertoo Savon Sanomat. Maaliskuussa vuorotteluvapaita alkoi lähes nelinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Kasvun syy on vuorotteluvapaan ehtojen tiukentuminen.
Helsinkiläisellä Maarit Eloholmalla on vihdoin kunnolla aikaa paneutua lattaritanssin taikaan ja valokuvaamiseen. Verkkopäätoimittajana JHL:ssä toimiva Eloholma on aloittanut kilpatanssin uudelleen vuosikymmenen tauon jälkeen – syynä vuorotteluvapaa.
– Tämä on merkinnyt minulle hirveän paljon. Minulla on aikaa itselleni. Vuosi sitten terveyteni vähän prakasi ja nyt on aikaa katsoa ruokavaliota ja kuntoilla enemmän. Nyt tuntuu siltä, ettei koskaan olisi ollutkaan sairas, kertoo Eloholma.
Hän pääsi viimeisimpinä mukaan järjestelmään vanhoilla ehdoilla. Eli ensin Eloholma on vapaalla maaliskuusta syyskuuhun ja ensi kesästä 100 päivää.
– Kiitos Juha Sipilälle, että rupesi huonontamaan ehtoja. Hän potki minut liikkeelle. Vuorotteluvapaata oli haettava, nauraa verkkopäätoimittaja.
Kuluvan vuoden maaliskuussa vuorotteluvapaita alkoi koko maassa vajaa 2 500 kappaletta. Määrä on lähes nelinkertainen vuoden takaiseen ja yli kaksinkertainen tämän vuoden tammikuun lukemaan nähden. Kasvun syy on vuorotteluvapaan ehtojen tiukentuminen. Vanhoilla ehdoilla vapaalle pääsi vielä, jos töistä jäi pois maaliskuun aikana
Uusi järjestelmä oikeuttaa vapaan 20 vuotta töissä olleille henkilöille. Enimmäiskesto lyhenee 180 kalenteripäivään ja ylempi korvaustaso poistuu. Jatkossa kaikki vuorottelijat saavat 70 prosenttia työttömyyskorvauksesta.
– Se ei ole fiksua. Se on se hölmöläisten peitto. Työterveyskustannukset tulevat aivan varmasti nousemaan ja ihmiset sairastavat enemmän.
Eloholma itse uskoo olevansa täynnä energiaa palatessaan jälleen syksyllä töihin.
Työterveyslaitoksella ei uskota työllisyyvaikutuksiin
Hallitus tavoittelee uudistuksella 50 miljoonan euron vuosisäästöjä. Työterveyslaitoksella iloitaan siitä, että tarkoituksena on saada vuorottelusijaisuuksia entistä nuoremmille.
– Tällä voidaan saada ehkä työuran alkupäästä työuria käyntiin. Mutta heille, jotka toivovat pääsevänsä vuorotteluvapaalle, tämä ei ole ainakaan myönteinen vaikutus, kommentoi uusia ehtoja johtaja Päivi Husman Työterveyslaitokselta.
Ja entä ne työllisyysvaikutukset? Kun vuorotteluvapaata käytetään jatkossa vähemmän, entistä harvempi pääsee sijaiseksi. Miten tämä vaikuttaa työllisyyteen?
– Ei ole pystytty osoittamaan, että sillä olisi välttämättä myönteistä vaikutusta työllisyyteen, jatkaa Husman.
Husman haluaa muistuttaa päättäjiä siitä, että työkykyyn ja työhyvinvointiin panostus on investointi.
– Se on aina investointi tuottavuuteen ja tulevaisuuteen.