Hallitus on säästösyistä lakkauttamassa työntekijöiden mahdollisuuden jäädä vuorotteluvapaalle. Vuotuinen säästö on valtiovarainministeriön (VM) mukaan reilut 20 miljoonaa euroa. Vuorotteluvapaan lopettamista ovat kritisoineet muun muassa jotkin perhejärjestöt.
– Suhteessa vuorotteluvapaa on aika kallis etuus. Alkuperäinen peruste vuorotteluvapaalle oli, että se auttaisi työssä jaksamisessa. Vanhan tutkimuksen mukaan ei näytä siltä, että aikaisemmallakaan mallilla olisi ollut työuria pidentävää vaikutusta, perustelee strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäinen VM:stä.
Valtiovarainministeriö on jo pitempään suositellut vuorotteluvapaan lakkauttamista, vaikka sen onkin todettu parantaneen vuorotteluvapaalle jäävien tilalle tulleiden sijaisten myöhempää työllisyyttä.
Kärkkäinen painottaa, että VM on tarkastellut vuorotteluvapaata mahdollisena säästötoimena, ei työllisyystoimena.
Vanhalla tutkimuksella Kärkkäinen viittaa vuonna 2009 tehtyyn tutkimukseen. Uudempia ei hänen mukaansa vuorotteluvapaasta ole tehty.
Vuorotteluvapaajärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2003 lähtien. Ehtoja tiukennettiin rajusti Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, minkä vuoksi vuorotteluvapaan käyttö on sittemmin vähentynyt.
– Vuorotteluvapaalla on vuosittain noin 5 000 henkilöä, sanoo Kärkkäinen.
Ehtojen kiristyttyä vuorotteluvapaalle on voinut jäädä korkeintaan puoleksi vuodeksi sillä edellytyksellä, että takana on 20 vuoden työhistoria. Työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaalla oleva työntekijä saa korvausta, joka on 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta.
Lue myös: OAJ: Hallitusohjelman työelämätavoitteet kauhistuttavat – "Lisäisivät työelämän turvattomuutta ja epävarmuutta entisestään"
Ei tauolle tulonsiirtojen varassa
Työikäisen on jatkossa entistä vaikeampi jäädä tulonsiirtojen varaan esimerkiksi hengähdystauon tai opiskelun takia.
Työministeri Arto Satonen (kok.) kirjoitti heinäkuun lopussa HS:n mielipidepalstalla, että hallitus tarkastelee kriittisesti kaikkia sellaisia tulonsiirtoja, jotka kannustavat työikäisiä ja -kykyisiä suomalaisia siirtymään pois työelämästä tulonsiirtojen varaan. Tämä siksi, että korkeampi työllisyysaste edellyttää toimia, joilla työuria pidennetään myös työuran keskeltä.
Hän kommentoi kirjoituksessaan aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Satonen on lomalla eikä vastannut STT:n kommenttipyyntöön vuorotteluvapaasta.
Nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) oli vielä viime kaudella oppositiossa sitä mieltä, että vuorotteluvapaan käytön edellytyksiä tulisi parantaa ja järjestelmää kehittää eläkeputken poistumisen yhteydessä.
Juuso ei nyt halunnut kommentoida hallituksen päätöstä lopettaa vuorotteluvapaa. Hän vastasi, että asia kuuluu Satosen vastuulle.
Lue myös: Päiväkodin arki ja työvuosien paineet veivät Kirsin, 53, työkyvyn vuosiksi: "Haluamme olla lasten kanssa"
Tavoite puolittaa uupumuksesta johtuvat sairauslomat
VM:n Kärkkäinen sanoo, että työssä jaksaminen on työurien pidentämisen kannalta keskeistä ja siihen on syytä kiinnittää huomiota.
– Työn tekemistä pitäisi muuttaa niin, että ilman hengähdystaukoakin jaksaisi paremmin. Vuorotteluvapaajärjestelmä, jota käyttää muutama tuhat vuodessa, ei ehkä ole se kriittinen tekijä.
Hallitusohjelmassa todetaan muun muassa, että hallituksen tavoitteena on uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvien sairauspoissaolojen puolittaminen tulevien viiden vuoden aikana.
Hallitus kertoo muun muassa vahvistavansa työterveyspalveluita ja syventävänsä työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä.
Lisäksi hallitus korostaa liikunnan lisäämisen merkitystä osana työhyvinvointia ja laajentaa kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntaseteleiden käyttöä.
Lue myös: Työuupunut terveyskeskuslääkäri siirtyi töihin työterveyshuoltoon ja kertoo MTV:lle miksi: "Haluaisin olla töissä terkkarissa, mutta se on mahdotonta"
Hallitus kertoo valmistelevansa myös useamman vuoden mittaisen työkykyohjelman työssä jaksamisen parantamiseksi ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseksi.
Perhejärjestöt huolissaan
Vuorotteluvapaata on hyödynnetty muuhunkin kuin hengähdystaukona työstä. Monimuotoiset perheet -verkoston mukaan se voi esimerkiksi tarjota tauon pitkään jatkuvassa kuormittavassa perhetilanteessa ilman, että on irtisanouduttava työstään.
Myös muun muassa Perhehoitoliitto on huolissaan. Sen mukaan mahdollisuus jäädä vuorotteluvapaalle on tärkeä monelle uudelle sijaisvanhemmalle, jotta he voivat aloittaa tehtävässään ilman riskiä menettää työpaikkansa.
Liitto pelkää, että jos vuorotteluvapaa poistetaan, jatkossa voi olla nykyistäkin hankalampaa löytää riittävästi sijaisvanhempia.
5:37
Päiväkodin karu arki vei Kirsin, 53, osatyökyvyttömyyseläkkeelle