Massiivinen sosiaali- ja terveyspalveluiden, eli soten uudistus on liikahtanut jälleen eteenpäin matkalla kohti toteutumistaan, sillä hallitus on lähettänyt uudistamista koskevan lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn.
Sote-esitystä on muun muassa tarkennettu viime lausuntokierroksen palautteen pohjalta, mutta mitä uudesta esityksestä nyt tiedetään?
Hallitus esitteli tänään tiistaina tiedotusvälineille lakiesityksen sote-uudistuksesta, ja tilaisuutta seurasi sote-asioihin perehtynyt yhteiskuntatoimituksen toimittaja Joonas Lepistö.
Raha edelleen keskeinen kysymys
Aiemmin eri alueiden rahanjako sote-uudistuksessa on hiertänyt osaa sairaanhoitopiireistä. Tilaisuudessa raha nousi jälleen keskusteluun.
– Sote-uudistuksessa 20 miljardia siirtyy kunnilta ja valtiolta hyvinvointialueille. Tilaisuudessa pohdittiin, riittääkö raha, kun samaan aikaan pitäisi pystyä myös säästämään. Ministeri Sirpa Paatero puhui puolen miljardin kustannusten kasvun hillinnästä, mutta hän sanoi, että tämä on jäämässä hieman alemmaksi, Lepistö kertoo.
Uusi esitys herätti reaktioita
Uusi esitys on herättänyt erilaisia reaktioita. Esimerkiksi dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta esitti kysymyksen siitä, onko alueitten kantokyky ylipäänsä riittävä. Hän ennakoi, että alueiden määrä vähenee pitkällä aikavälillä hallituksen nyt esittämästä mallista, jossa on 21 sote-aluetta ja Helsinki.
– Varmasti yhtenä keskeisenä muutoksena tulevaisuudessa on se, että jossakin vaiheessa näitä hyvinvointialueita aletaan yhdistellä. Ja sehän voi tulla eteen hyvinkin nopeasti, jos maakuntamallia aletaan viedä eteenpäin, eli hyvinvointialueille annetaan verotusoikeus. Siinä vaiheessa epäilen, että nämä pienimmät hyvinvointialueet eivät ole välttämättä enää tarpeeksi isoja, Tynkkynen arvioi.
Yksi esityksen saamista reaktioista tuli Helsingin pormestari Jan Vapaavuorelta, joka ei havaitse uudistuksessa ensisilmäyksellä olennaisia muutoksia.
Lue lisää: Vapaavuorelta ripeä tylytys sotelle
Sote-uudistuksen tavoitteena on esimerkiksi terveyserojen kaventuminen eri alueiden välillä, mutta huolta on herättänyt varsinkin se, miten palvelut jatkossa jakautuvat isojen ja pienten kuntien välillä.
– Pienet kunnat menettävät palvelunsa isommille hartioille, mutta se voi olla myös helpottavaa, koska monilla pienillä kunnilla talouden kanssa on nyt jo ongelmia. Samaan aikaan isoissa, muuttovoittoisissa kunnissa pitäisi rakentaa ja investoida eri palveluja, mutta ne menettävät rahaa niille alueille, joissa sairastavuus on isompaa. Tosin hallitus pyrki korjaamaan kaupunkien nostamaa kritiikkiä lausuntokierroksen jälkeen, Lepistö kertaa.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Uutta lakipakettia on tarkoitus käsitellä eduskunnan lähetekeskustelussa maanantaina 14. joulukuuta. Hallituksen esitys voi muuttua vielä eduskuntakäsittelyn aikana.
Kaavailtujen hyvinvointialueiden järjestämisvastuu olisi määrä alkaa vuonna 2023.
Uudesta sote-esityksestä kerrotaan tarkemmin yllä olevassa live-lähetyksessä.