MTV:n Uutisaamussa vieraillut kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari kertoi, minne Suomi kehitysapunsa kohdentaa. Tuoreen raportin mukaan Suomi on saanut kehitysyhteistyöllä aikaiseksi merkittäviä tuloksia.
– Suomi haluaa maailmaan vakautta, rauhaa, demokratiaa, oikeusvaltiokehitystä, työpaikkoja, Skinnari luettelee.
Myös yhä useampi tyttö käy peruskoulun loppuun Suomen yhteistyömaissa.
– Haluamme taistella tasa-arvon, tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta.
Suomikin on saanut kehitysapua
Ministeri Skinnari muistuttaa, että myös Suomi on aikanaan saanut kehitysapua. YK:n ja Maailmanpankin kehitysapua vastaanotettiin vuosina 1945–1975.
– Olimme köyhä maa. Meistä on tullut tällä tavalla yksi maailman rikkaimmista maista, Skinnari sanoo.
– Tätä tarinaa viemme eteenpäin. Ja tottakai haluamme tehdä myös kauppaa niihin maihin, jotka kehittyvät, kuten vaikkapa Vietnam, Nepal ja Kenia.
Tarkat kriteerit
Kehitysavun myöntämisessä on tarkat kriteerit, ja niitä on paljon.
– Usein on väärinkäsitys, että antaisimme budjettitukea jollekin valtiolle. Me tuemme kansainvälisiä järjestöjä – YK:ta, Punaista Ristiä. He ovat sen alan ja sen paikallisen toiminnan asiantuntijoita. Raha menee heille, Skinnari muistuttaa.
Suomessa usein korvamerkitään, mitä rahalla halutaan tehdä.
– Kysymys ei ole pelkästään rahasta, mitä tai kuinka paljon, vaan mitä sillä saadaan aikaan, Ville Skinnari sanoo.
– Akuuttia apua, akuuttiin hätään. Olen äärimmäisen ylpeä, että olemme kyenneet tukemaan jo yli 100 miljoonalla eurolla Ukrainaa vuodesta -14 saakka.
Skinnari tekee eron kahdenlaisen avun välille.
– Kehitysyhteistyö on maratonlaji. Humanitäärinen apu on lyhytaikaista ja äkillistä. Kehitysyhteistyöllä halutaan muuttaa yhteiskuntaa.
On kuitenkin vaikeaa mitata, miten paljon demokratia on kehitysavun avulla lisääntynyt.
– Kyllähän globaalisti on menty takapakkia monessa asiassa. Maailman ihmisistä vain 30 prosenttia elää demokratioissa, eli töitä meillä on.