Sotilasasiantuntija: Yhdysvaltain asiakirjavuodolla tuskin on suurta vaikutusta Ukrainan sotaan

Yhdysvalloissa vuotaneilla salaisilla asiakirjoilla tuskin on merkittävää vaikutusta Ukrainan ja Venäjän väliseen sotaan, arvioi everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa.

MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.

Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä. 

Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta

Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi. 


Verkkoon ilmestyneet dokumentit näyttävät sisältävän muun muassa Yhdysvaltojen salaiseksi luokiteltuja arvioita ja tiedustelutietoa Ukrainasta ja Venäjästä.

– Tuskin täällä mitään suurta vaikutusta on kokonaisuuteen, Juhani Pihlajamaa arvioi asiakirjoista mediassa julkistettujen tietojen perusteella.

Hän uskoo, ettei materiaalissa ole Venäjälle erityistä hyödynnettävää, jos se on vähänkään onnistunut tiedustelussaan Ukrainan osalta.

Esimerkiksi Ukrainan operatiivisia suunnitelmia ei ole ainakaan toistaiseksi vuotanut julki. Pihlajamaa arvioi siten, että vuodolla voi olla korkeintaan pieniä vaikutuksia Ukrainalta odotettuun vastahyökkäykseen.

Pihlajamaa ei näe, että vuoto olisi tuonut Ukrainan tai Venäjän osalta julki mitään uutta tai yllättävää tietoa.

– Kaikki on ollut tietyllä tavalla tiedossa. Totta kai vuoto voi varmentaa sellaista tietoa, mikä on aikaisemmin saatu päättelyllä selville, eli sillä voi olla siinä mielessä merkitystä.

Valokuvaaminen viittaa sisäiseen vuotajaan

Mitä vuodolla sitten on tavoiteltu?

– Varmaan on totta se, että jos tässä on oikeita materiaaleja vuodettu, niin vuotaja ei pidä siitä, että Yhdysvallat tukee Ukrainan sotaa, sanoo Pihlajamaa.

Yhdysvaltojen hallinnon taholta ei toistaiseksi ole kommentoitu sitä, miten vuoto on mahdollisesti tapahtunut.

– Kaikkein todennäköisin ja mielestäni monessa suhteessa myös ainoa helposti löydettävä selitys on, että hallinnossa on ollut niin sanottu myyrä, jolla on ollut pääsy näihin salaisiin dokumentteihin, sanoo informaatioteknologian lehtori Panu Moilanen Jyväskylän yliopistosta STT:lle.

Turvallisuuden ja strategisen analyysin maisteriohjelmassa työskentelevä Moilanen kommentoi aihetta mediassa olleiden tietojen perusteella.

Hallinnon sisäiseen vuotajaan viittaa hänen mukaansa se, että julki päätyneet asiakirjat on valokuvattu. Hakkerointia hän ei pidä tämän salaustason dokumenttien kohdalla kovin todennäköisenä suurillakaan resursseilla. Hakkerointi myös jättäisi selvät jäljet esimerkiksi lokitiedostoihin.

Yhdysvallat on kertonut tutkivansa tietovuotoa. Moilanen pitää mahdollisena, että vuotajan henkilöllisyys voidaan saada selville.

– Kyllähän siellä hyvin tarkasti on tiedossa, kenellä on esimerkiksi ollut pääsy näihin vuodettuihin dokumentteihin. Se, että sieltä on vuotanut nimenomaan tietynlaisia dokumentteja, automaattisesti rajaa potentiaalisten henkilöiden piiriä.

"Kalustotarve on ollut tiedossa ilman vuotoakin"

Yhdysvaltalaislehti New York Times uutisoi asiakirjojen pohjalta esimerkiksi Ukrainan ilmatorjunnan heikosta tilasta. Ilman merkittävää lisäammusten määrää Ukrainan koko ilmapuolustusverkosto voi Yhdysvaltain viranomaisten ja vuotaneiden asiakirjojen mukaan murtua, lehti kirjoitti.

Washington Post puolestaan kirjoitti asiakirjoista, joissa epäillään Ukrainan kykyä onnistuneeseen vastahyökkäykseen.

Ukrainan ilmapuolustuksen – tai muunkaan kaluston – ongelmat eivät kuitenkaan ole mikään yllätys, Juhani Pihlajamaa sanoo.

– Kalustotarve on ollut tiedossa ilman tätä vuotoakin.

Vuotoon sisältyy Pihlajamaan mukaan myös osittain "naurettavastikin salattua" materiaalia: esimerkiksi aikajana siitä, millä aikataululla routa sulaa Ukrainassa.

– Sehän on ihan meteorologian laitoksen vakiomateriaalia.

Hän huomauttaa myös, etteivät osapuolet voi olla varmoja, sisältyykö vuotoon esimerkiksi tarkoituksella vuodettuja muokattuja tietoja, joilla pyritään harhauttamaan.

Vuotaneista dokumenteista ilmenee mediatietojen mukaan, että Yhdysvallat vakoilee paitsi vihollisiaan myös liittolaisiaan.

– Totta kai se aina vähän kolahtaa, kun USA vakoilee liittolaisiaan, mutta eihän se mikään uusi juttu sinällään ole, Pihlajamaa sanoo.

– Joka ainoa tiedustelupalvelu yrittää pysyä myös kumppaneista tietyllä tavalla perillä.

Asiakirjojen mukaan USA:n liittolainen valmistaisi raketteja Venäjälle

Ukrainan ja Venäjän lisäksi asiakirjoista on paljastunut myös muita maita koskevia tietoja.

Asiakirjoissa on kerrottu, että Yhdysvaltojen keskeinen Lähi-idän liittolainen Egypti olisi määrännyt valmistamaan jopa 40 000 rakettia ja lähettämään ne Venäjälle, uutisoi Washington Post.

Asiakirjojen mukaan Egyptin presidentti ohjeisti, että raketit salataan, "jotta ongelmilta lännen kanssa vältytään".

Lisäksi asiakirjoissa on väitetty, että Serbia olisi hyväksynyt aseiden toimittamisen Ukrainaan, kertoo uutistoimisto Reuters. Serbia on pitänyt Venäjän kanssa läheisiä liittolaissuhteita.

Mikään organisaatio ei ole immuuni

Tuoretta tietovuotoa on kuvattu pahimmaksi vuodoksi sitten vuoden 2013, jolloin Yhdysvaltojen turvallisuusvirasto NSA:lla töissä ollut Edward Snowden poistui maasta mukanaan mittava määrä salaisia asiakirjoja, jotka hän sittemmin tarjosi toimittajien nähtäväksi.

– Näyttäisi, että tämä on Snowdenin asiakirjavuotoon verrattuna kuitenkin selvästi pienempi vuodettujen dokumenttien määrältä, Moilanen sanoo.

Yhdysvaltojen hallinnon edustaja ei alkuviikosta osannut arvioida, voiko vuodettuja asiakirjoja ilmaantua edelleen lisää.

Moilanen uskoo tapauksen muistuttavan tiedusteluyhteisössä jälleen siitä, että niiden sisälläkin voi olla epäluotettavia toimijoita.

– Se saattaa vaikkapa tiedonjakoon jollain tavalla vaikuttaa.

Yhdysvallat on jo kertonut rajoittavansa salaista tietoa saavien ihmisten määrää.

Moilanen muistuttaa tapauksesta, jossa Ruotsin keskeisissä turvallisuuselimissä, muun muassa turvallisuuspoliisissa ja puolustusvoimissa työskennellyt mies veljineen jäi kiinni Venäjälle vakoilemisesta. Tapauksessa annettiin tuomio tammikuussa.

– Koskaan ei pitäisi pitää annettuna sitä, että mikään organisaatio esimerkiksi tiedusteluyhteisössä on täysin immuuni tällaiselle.

Lue myös:

    Uusimmat