Sikainfluenssarokotteen ottaneella Antti Tuomisella todettiin narkolepsia viisi vuotta rokotteen ottamisen jälkeen. Diagnoosista huolimatta hän ei ole saanut korvauksia Lääkevahinkovakuutuspoolilta. Nyt Tuominen ja viisi muuta yrittävät vaatia korvauksia oikeusteitse.
Kun Antti Tuominen pian Pandemrix-rokotteen ottamisen jälkeen alkoi saada erikoisia oireita, hän ei osannut ajatella niiden johtuvan rokotteesta.
Nyt hän toivoo, että olisi hakeutunut aiemmin lääkäriin ja ollut täsmällisempi oireiden kuvailussa.
MTV Uutiset kertoi Tuomisen sairastumisesta ja sitä seuranneesta paperisodasta ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten. Lääkevahinkovakuutuspoolissa Tuomisen korvaushakemus hylättiin, sillä hänen potilashistoriaansa ei ollut kirjattu narkolepsialle tyypillisiä oireita kahden vuoden sisällä rokotteen antamisesta.
Hoitoon hakeutuminen kahden vuoden sisään on yksi keskeisimmistä korvausperusteista, joista Lääkevahinkovakuutuspooli on linjannut.
– Se on ollut alusta asti selvää, että näistä voi joutua vääntämään, mutta en osannut arvata, että tämä kestää näin pitkään, Tuominen sanoo.
Lue myös: Antti, 31, on taistellut vuosia todistaakseen työkyvyn vieneen narkolepsian johtuvan rokotteesta: "Vaikeinta on katsoa sivusta kun kaverit jatkavat siitä, mihin oma elämä pysähtyi"
Liikaa vastuuta sairastuneille
Tuominen sai narkolepsiadiagnoosin vuonna 2015, viitisen vuotta rokotteen ottamisen jälkeen. Hän jäi tuolloin pois työelämästä ja on nyt kokoaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä.
Ensimmäiset oireet kuitenkin alkoivat vuosia ennen diagnoosia, jo muutaman viikon jälkeen rokotteen ottamisesta.
Tuolloin Tuomisen mieleen ei tullut, että uniongelmat, torkahtelu ja lisääntynyt väsymys voisivat johtua rokotteesta. Hän epäili syyksi muun muassa flunssaa tai masennusta. Näin myös kirjattiin sairauskertomuksiin.
– On absurdia olettaa, että sairastuneiden ihmisten olisi itse pitänyt tunnistaa harvinaisia neurologisia oireita ja keksiä itse diagnoosi, kun eivät lääkäritkään niitä aluksi osanneet yhdistää.
Korvausten kanssa tapellessaan Tuominen on oppinut asian, johon ei aiemmin osannut kiinnittää mitään huomiota.
– Potilashistorian sisältöön kannattaa kiinnittää huomiota. Se on kuin jokaisen henkilökohtainen huoltovihko. Jos siellä ei jotain lue, niin katsotaan, että sitä ei ole myöskään tapahtunut.
Lue myös: Minna, 27, sai teininä narkolepsian sikainfluenssarokotteesta, oikea diagnoosi tuli vasta viime kesänä – ei kuitenkaan pelkää koronarokotetta: "Täytyy ottaa selvää, miten toimii narkolepsian kanssa"
Taloudellinen riski pelottaa
Varatuomari Joni Siikavirta lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoavusta edustaa Tuomisen lisäksi viittä muuta henkilöä, jotka ovat viime syksynä nostaneet kanteet Lääkevahinkovakuutuspoolia vastaan sairastuttuaan narkolepsiaan syksyllä 2009 saamansa Pandemrix-rokotteen jälkeen.
Tuominen mietti, ottaako seuraavan askeleen ja lähteekö mukaan joukkokanteeseen, mutta ei nähnyt muuta vaihtoehtoa. Hän tietää lukuisia sairastuneita, jotka ovat jääneet pois taloudellisen riskin takia.
– Moni on sanonut, että ei ole uskaltanut taloudellisista syistä lähteä. Kyse on kuitenkin ihmisistä, jotka ovat sairauden vuoksi valmiiksi huonossa taloudellisessa tilanteessa
Tuomisen laskujen mukaan hän on laittanut prosessiin rahaa jo reilut 10 000 euroa, joista osa on saatu vanhemmilta.
– Olen luottavainen, että oikeus toteutuu. Elämä kuitenkin jatkuu, vaikka emme voittaisikaan.
Kahden vuoden linjaus
Tulevissa oikeudenkäynneissä varatuomari Siikavirran tarkoitus on esittää näyttöä siitä, että hänen päämiestensä narkolepsiaan viittaavat oireet ovat alkaneet kahden vuoden aikajänteellä, vaikka sairastuneet eivät olisikaan kirjavien oireiden alettua ymmärtäneet hakeutua terveydenhuoltoon juuri tällä aikavälillä.
Kaikki hänen päämiehensä ovat saaneet narkolepsiadiagnoosin.
– Tehtävämme on osoittaa, että oireet ovat alkaneet kahden vuoden sisällä rokotteen saamisesta, vaikka potilasmerkintöjä heillä ei tuolta ajalta vielä olisikaan. Kahden vuoden aikajänne on täysin keinotekoinen, Lääkevahinkovakuutuspoolin luoma oma korvausmääritelmä, Siikavirta kritisoi.
Kymppitonnien korvausvaateita
Oikeudenkäynnin alkuajankohdasta Helsingin käräjäoikeudessa ei ole vielä tietoa, mutta todennäköisesti aikataulut venyvät syksyyn. Sairastuneiden kanteet on toimitettu viime vuonna käräjäoikeudelle ja Lääkevahinkovakuutuspooli on antanut omat kirjalliset vastauksensa.
Siikavirran mukaan rokotenarkolepsiasta on aiheutunut hänen asiakkailleen vakavuudeltaan eriasteisia pysyviä haittoja.
– Toinen asia on vielä se, miten narkolepsia on vaikuttanut heidän työ- ja ansaintakykyynsä. Osa voi tehdä töitä, mutta osa ei voi lainkaan työskennellä. Korvausvaateet täsmentyvät oikeusprosessin edetessä, mutta joka tapauksessa puhutaan ainakin useista kymmenistä tuhansista euroista per asiakas. Ansionmenetysten kohdalla kyse voi olla sadoista tuhansista, Siikavirta sanoo.
Tutkimus vahvistaa käsitystä
Taannoin Helsingin yliopiston tutkimusryhmä sai selvitettyä syyt siihen, miksi sikainfluenssaan annettu Pandemrix-rokote laukaisi narkolepsian yli 200 suomalaisessa, joista suurin osa oli lapsia.
Tutkimuksen mukaan tietynlainen kudostyyppi voi altistaa ihmisiä rokotenarkolepsialle. Kyseinen kudostyyppi on todettu kolmella Siikavirran asiakkaalla, ja kolmen muun kudostyyppiä tutkitaan parhaillaan.
Siikavirran mukaan tutkimus ei sinällään tuo keskeisiä uusia todisteita hänen päämiestensä tapauksiin. Tutkimus kuitenkin vahvistaa käsitystä rokotteen ja taudin syy-yhteydestä myös heidän tapauksissaan.
Siikavirran mielestä Suomen lainsäädäntö kaipaisi kipeästi lakia lääkevahingoista.
– Se olisi erittäin tärkeää. Varsinkin, kun rokottaminen on nyt niin ajankohtaista koronapandemian vuoksi. Tämä tuskin tulee myöskään olemaan viimeinen pandemia ja rokote, johon tulemme vuosien saatossa törmäämään. Ei ole oikein, että lääkevalmistajat saavat itse määritellä säännöt korvausten perusteisiin.
Lisää aiheesta: Läpimurto: Suomalainen tutkimusryhmä selvitti syyn, miksi osa sikainfluenssarokotteen saaneista sairastui narkolepsiaan
"En ole rokotevastainen"
Vaikka yksi epäonninen piikki muutti täysin Antti Tuomisen elämän suunnan, hän ei pidä itseään rokotevastaisena. Siikavirran tavoin hän kuitenkin toivoo, että rokotteiden ja lääkkeiden mahdollisista haittavaikutuksista ja turvallisuudesta puhuttaisiin enemmän nyt, kun rokotteet ovat taas pinnalla.
– Olen edelleen huolissani rokotteiden ottaneiden oikeusturvasta. Siitä, jos ihmisiä jää paljon heitteille lääkevaurioiden vuoksi. Kun yhteisen hyvän nimissä otetaan rokotteita, niin tulisi yhdessä huolehtia myös niistä, joille haittoja tulee.
|