Yksi piirre yhdistää yksinäisten susien väkivaltaiskuja: "Ylittää halun elää"

Yksinäisten susien tekemiä joukkoväkivallantekoja yhdistää yksi piirre. Useimmiten tekijää ajavat katkeruus ja kostonhimo.

– Motiivi tuntuu kumpuavan hillittömästä koston tarpeesta, joka kumpuaa syrjäytyneestä asemasta, johon yksinäinen susi ajautunut suhteessa omaan viiteryhmäänsä, omiin odotuksiinsa tai yhteisöönsä, arvioi MTV:lle johtava lääkäri Allan Seppänen Niuvanniemen sairaalasta.

– Tekijän katkeruus kehittyy siinä määrin massiiviseksi kostonhimoksi, että se toisinaan ylittää hänen halunsa elää.

Seppänen korostaa, etteivät yksinäisten susien tekemät joukkoväkivallanteot ole identtisiä.

– Niiden yhtäläisyyksien hahmottelukin on spekulatiivista, koska väkivallantekojen luonteen takia tekijöitä ei yleensä päästä tutkimaan, kun tekijä kuolee teon yhteydessä.

Seppänen johtaa Niuvanniemen sairaalaa. Se sijaitsee Kuopiossa ja on toinen valtion oikeuspsykiatrisista sairaaloista. Niuvanniemessä hoidetaan muiden muassa vakaviin rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä, jotka on mielisairauden takia määrätty vankilan sijaan tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon.

Lue myös: Hän on Ruotsin joukkoampuja

Taustat erilaisia

Ruotsissa keskiviikkona tapahtuneessa kouluampumisessa kuoli ampuja mukaan lukien 11 ihmistä ja haavoittui kuusi. Ruotsin poliisilla ei kertomansa mukaan ollut ennakkotietoa väkivaltaiskusta.

Iskuun ei vaikuta liittyvän muita ihmisiä. Ruotsin poliisi selvittää parhaillaan teon motiivia.

Allan Seppäsen mukaan joukkoväkivallanteoissa motiivit ovat olleet vuosien varrella keskenään hyvin erilaisia. Väkivalta on kummunnut esimerkiksi incel-tyyppisestä seksuaalisesta turhautumisesta, terroristisesta motiivista ja koulukiusaamiskokemuksen synnyttämästä katkeruudesta.

– Ja sitten on ollut tapauksia, joissa on ollut varsin epäselvää, mikä väkivallan motiivi on ollut, Seppänen sanoo.

Incel-väkivalta kumpuaa tyypillisesti nuoren miehen omasta epäonnistumisen kokemuksesta suhteessa parisuhteeseen tai seksuaalisten resurssien hyödyntämiseen yhteisössä. 

– Kouluampumiset tuntuvat kumpuavan katkeruudesta, jonka taustalla on usein kokemus koulukiusaamistyyppisestä kaltoinkohtelusta. Sitten jihadistisessa motiivissa taas taustalla on syrjäytymistä suhteessa valtaväestöön tai yleisesti länsimaihin.

Lue myös: Erikoinen murhan yritys Helsingissä: Tatuointiin tyytymätön asiakas puukotti tatuoijaa

Päälle liimattuja motiiveja

Joukkoväkivallantekoihin syyllistyneiden yksinäisten susien ideologiset motiivit voidaan joskus kyseenalaistaa. Seppäsen mukaan toisinaan näistä väkivallanteoista jää vaikutelma, että se on yritetty sitoa johonkin tekijän mielestä jaloon päämäärään.

– Tekijä saattaa kutsua tekoa vaikkapa jihadistiseksi tai sitoo sen muuhun ideologiaan, vaikka tekoa ei varsinaisesti motivoi tällainen taustatekijä. Kyseessä saattaa olla joskus päälle liimattu motiivi, jolla yritetään sitoa teko enemmän kunnialliseksi kuin puhtaaksi kostonhimoksi, Seppänen sanoo.

1:05Katso myös: "En voi käsittää, mitä tapahtui" – Abdullah menetti ystävänsä Örebron kouluampumisessa.

Seppänen näkee, että tällainen omien tekojen selittäminen oikeutetuiksi ei liity pelkästään yksinäisiin susiin.

– Näen, että on inhimillinen ja varsin tavanomainen taipumus olla aina havaitsematta omien tekojensa, joskus aika karkeitakin motiiveja. Siihen vain kiinnitetään arkisessa elämässä usein aika vähän huomiota, Seppänen sanoo.

– Mutta kun yksinäinen susi syyllistyy joukkoväkivaltaan, kiinnitämme tähän enemmän huomiota ja saatamme ajatella, että he ovat siinä mielessä hyvin poikkeuksellisia yksilöitä, etteivät pysty hahmottamaan omia todellisia motiivejaan.

Seppänen kehottaa kokeilemaan pientä ajatusleikkiä. 

– Jokainen voi omalla kohdallaan miettiä, haluaako tunnustaa jonkin oman ilkeän tekonsa kumpuavan kostonhimosta vai mieluummin määritellä sen oikeutetuksi kamppailuksi jotakin pahaa tai moraalisesti tuomittavaa kohtaan.

Lue myös: Viime vuosi synkin kymmeneen vuoteen: Näin moni tapettiin julkiselle paikalle

Kohdistuu "pahaan massaan"

Moni ihminen kokee ulkopuolisuutta ja jopa syrjäytymistä. Seppäsen mukaan on hyvä kysymys, miksi jotkut kohdistavat tappamisen ja väkivallan täysin syyttömiin henkilöihin, vaikka katkeruus kumpuaa omista epäonnistumisen kokemuksista ja syrjäytymisestä.

– Tätä on yritetty kovasti tutkia, että mikä johtaa tämän tyyppisiin reaktioihin sen sijaan, että henkilö hyväksyisi kaikessa rauhassa oman syrjäytyneisyytensä.

Tässä ydinkäsite on nimenomaan valtavan kostonhimon kehittyminen tavalla tai toisella, Seppänen sanoo.

Kostonhimo voi kummuta monentyyppisistä tekijöistä.

– Tekijä ei välttämättä koe tahoa, jota kohtaan väkivalta kohdistuu, erillisinä yksilöinä. Hän saattaa kokea heidän laajempana, abstraktina tahona, joka on tavalla tai toisella syypää tekijän marginalisoituneeseen ja alisteiseen asemaan, Seppänen selvittää.

Seppäsen mukaan tyypillisissä tilanteissa yksilöt edustavat tekijälle vain "pahaa massaa".

Lue myös: Mikä vaivaa Vantaata? Nämä ovat Suomen vaarallisimmat kaupungit

Ei ensisijaisesti itsemurhia

Yksinäisten susien tekemissä väkivallanteoissa tekijä ottaa usein tietoisen riskin siitä, että tulee kuolemaan teon yhteydessä. Joskus tekijä surmaa itse itsensä, kuten Ruotsin kouluampumisessa tapahtui keskiviikkona. Toisinaan hän toivoo tulevansa esimerkiksi poliisin surmaamaksi, kuten tapahtui Turun terrori-iskussa vuonna 2017.

Seppänen ei pidä joukkoväkivallantekoja kuitenkaan ensisijaisesti itsemurhina. Hän sanoo, että ensisijaista tekijälle on halu kostaa, ei kuolla.

– Joukkoväkivallanteko ja kuolema ovat myös yksi tapa päästä pois omasta mitättömäksi kokemastaan marginalisoituneesta asemasta ja silloinkin teon sitominen johonkin laajempaan ideologiseen liikkeeseen, oli ideologia mikä tahansa, on tapa tehdä itsestä vähemmän mitätön.