Ylen henkilöstömäärä vähenee 309 henkilöllä muutosneuvottelujen seurauksena, yhtiö kertoo tiedotteessaan.
Vähennyksestä on irtisanomisia 156.
Loput vähennyksestä tapahtuu yhtiön mukaan eläköitymisten ja muiden henkilöstömuutosten myötä. Yhtiö aikoo esimerkiksi tiivistää johtamisrakennettaan. Ylen yksiköiden uudet organisaatiot ovat tulossa voimaan huhtikuun alkuun mennessä.
Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kuvailee tunnelmaa apeaksi.
– Irtisanottavien määrä saatiin neuvotteluiden aikana laskemaan, mutta nämä ovat silti todella ikäviä päätöksiä, ja haluamme tukea henkilöstöämme tässä muutoksessa, Ylä-Anttila sanoo tiedotteessa.
Ylen muutosneuvottelut päättyivät keskiviikkona. Neuvottelujen piirissä oli yhteensä noin 1 800 toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevaa työntekijää.
Yle kertoi muutosneuvottelujen aloittamisesta marraskuun alussa. Tuolloin yhtiö arvioi, että neuvottelut saattavat johtaa jopa 375 ihmisen irtisanomiseen.
Iso toiminnan muutos
Muutosneuvottelut olivat osa Ylen säästöohjelmaa, josta sovittiin parlamentaarisessa työryhmässä syyskuussa. Eduskuntapuolueet sopivat tuolloin, että Yle säästää vuosina 2025–2027 yhteensä 66 miljoonaa euroa.
Ylen rahoitukseen ei tehdä lakisääteistä indeksitarkistusta vuosina 2025–2027, mikä tarkoittaa noin 47 miljoonan euron rahoitusleikkausta. Lisäksi Ylen maksama arvonlisävero nousee vuoden 2026 alussa kymmenestä prosentista 14 prosenttiin.
Ylen mukaan muutos tarkoittaa, että yhtiön käytettävissä oleva rahamäärä pienenee vuositasolla noin 19 miljoonaa euroa.
Yhtiö kertoo, että nyt tehdyillä ratkaisuilla saadaan noin 27 miljoonan euron kustannussäästöt, jotka edellyttävät "isoa toiminnan muutosta ja toimintatapojen kehittämistä yhtiössä".
– Vaikka säästöt väistämättä supistavat Ylen tarjontaa, haluamme pitää Ylen ohjelmiston edelleen laajana ja tasapainoisena sekä julkisen palvelun perustan vahvana, Ylä-Anttila sanoo.
Journalistiliitto: Heikentää maakuntien ääntä
Journalistiliiton mukaan Ylen työntekijöiden määrän väheneminen yli 300:lla heikentää olennaisesti suomalaisten mahdollisuuksia saada tietoa.
– Erityisen huolissani olen siitä, miten maakuntien ja alueiden ääni vähenee Yleisradiossa, edunvalvontajohtaja Petri Savolainen sanoo Journalistiliiton tiedotteessa.
Journalistiliiton mukaan Ylen maakunnallisista toimituksista vähennetään noin joka kuudes työntekijä. Savolaisen mukaan vaarana on, että maakuntien ja kuntien päätöksenteosta ja elämästä ei saa enää tarpeeksi tietoa. Kun kaupallinenkin media on ahtaalla, uhkana hänen mukaansa on, että Suomeen muodostuu katveita, joita mikään media ei seuraa sisällöissään.
Ohjelmatyöntekijät: Leikkausten jäätävä tähän
Yli 2 000:ta työntekijää edustava Ylen ohjelmatyöntekijät (YOT) sanoo, että Ylen vähennys on Suomen media-alan historian suurin. Samoin toteaa Journalistiliitto tiedotteessaan.
YOT:n mukaan vähennys vaikuttaa kaikkeen Ylen toimintaan, kuten uutisiin, aluetoimintaan, urheiluun, ruotsinkielisiin sisältöihin ja moniin muihin ohjelmiin.
Seuraavaa neuvottelukierrosta odotetaan jo keväällä. Järjestön mukaan nyt tehtyjen leikkausten jälkeen Yleisradio selviää vielä lakisääteisistä tehtävistään, mutta leikkausten on jäätävä tähän.
Järjestö sanoo tiedotteessaan, etteivät kansanedustajat ymmärtäneet, miten iso leikkaus Yleen nyt kohdistuu.
– Heillä oli myös käsitys, että Yle voi leikata hallinnosta ja organisaatiosta niin, että vaikutukset sisältöihin jäävät kohtuullisen pieniksi. Todellisuus on paljon karumpi, järjestö sanoo.
YOT:n mukaan Ylen leikkaukset eivät myöskään auta ulkomaisten mediajättien aiheuttamasta paineesta kärsivää Suomen kaupallista mediaa.
– Ylen leikkaukset eivät tuo uusia tilaajia muille tiedotusvälineille, tiedotteessa sanotaan.
Juttua täydennetty muun muassa Journalistiliiton kommenteilla 24.1.2025 kello 13.44.