Kaatuminen aiheuttaa kivun lisäksi myös kuolemia ja toimintakyvyn heikkenemistä. Sekä kaatumisiin että niiden aiheuttamiin vammoihin voidaan vaikuttaa oikealla liikunnalla. Myös ruokavaliolla on merkitystä.
Joka kolmas 65-vuotias suomalainen kaatuu vuosittain. Joka toinen kaatumisista aiheuttaa vamman, 5–10 prosenttia murtuman. Lähes kaikki iäkkäiden murtumat ovat seurausta kaatumisesta ja yksin kaatumisen seurauksena kuolee Suomessa vuosittain yli 1000 ihmistä.
– Karkeana muistisääntönä voitaisiin pitää, että hyväkuntoiset kaatuvat ulkona ja huonokuntoiset sisällä, toteaa UKK-instituutin tutkija Saija Karinkanta.
Sen lisäksi, että kaatuminen on ikävää ja sattuu, se voi heikentää toimintakykyä. Osa kaatumisen seurauksena esimerkiksi lonkkamurtuman saaneista joutuu jäämään laitoshoitoon ja harva tokenee täysin ennalleen. Jopa 40 prosentilla ikäihmisistä juuri kaatuminen on syynä laitoshoitoon joutumiseen.
Seuraustensa takia kaatuminen voi Karinkannan mukaan aiheuttaa pelon kierteen. Kaatuminen pelottaa niin paljon, että osa alkaa vältellä ulkona käymistä, liikkumista ja tilanteita, joissa voi kaatua. Se puolestaan heikentää lihasvoimaa ja aiheuttaa kaatumisia.
– Vaikka kaatumisessa ei sattuisi mitään, siitä voi jäädä suuri pelko liikkumista kohtaan. Hyvin helposti ajaudutaan noidankehään, jossa liikkumista vähennetään entisestään. Käy niin, että kaatumisen riski kasvaa ja taas pelottaa entistä enemmän. On tärkeää saada tämä kierre katkaistua.
Liikunta ehkäisee tehokkaimmin
Kaatuilu ei kuulu normaaliin ikääntymiseen ja sitä voidaan ehkäistä ennalta. Karinkanta paljastaa, että liikunnan on todettu olevan tehokkain toimenpide kaatumisen ja kotona asuvien ikäihmisten kaatumisvammojen ehkäisyyn.
Lähes kaikki murtumat iäkkäillä johtuvat kaatumisesta.
Mikä tahansa liikunta ei kuitenkaan vähennä kaatumisia. Ikäihmisen liikuntatutkimus KAAMU:sta saatujen tuloksien perusteella lihaskuntoharjoittelun yhdistäminen hyppelyä ja tasapainoharjoittelua sisältävään liikuntaan ehkäisee voimakkaasti kaatumisesta johtuvien lääkärikäyntien tarvetta.
– Siihen, että kaadutaan, vaikuttaa, millaisia sisäisiä vaaratekijöitä minulla on. Sisäisiä vaaratekijöitä ovat esimerkiksi lihasvoiman puute ja tasapainovaikeudet, Karinkanta selittää.
Jos liikuntaa harrastaa tarpeeksi usein ja riittävän pitkään, tuloksia on nähtävissä vielä useiden vuosien jälkeen harjoittelun lopettamisesta.
Lihaskuntoharjoittelusta on Karinkannan mukaan hyötyä siinäkin vaiheessa, kun kaatuu. Alustasta, kulmasta ja voimakkuudesta riippuen kaatuminen kuormittaa luita vaihtelevasti. Jos kuormitus on kova, on tärkeää, että luut kestävät. Henkilöillä, joilla on hyvä lihasvoima, on myös lujemmat luut.
– Tähän perustuu liikunnan hyvä vaikutus: sekä kaatumisen ehkäisyssä että kaatumisesta aiheutuvien vammojen ehkäisyssä liikunta vaikuttaa usealla tasolla.
Luiden kestävyyteen kaatumistilanteessa voi vaikuttaa myös ruokavaliolla. Ikäihmisen ruokavaliossa tulisi olla riittävästi d-vitamiinia ja kalsiumia. Lisäksi tarvitaan proteiinia, niin että lihaskuntoharjoittelusta saa kaiken irti.
Väite, jonka mukaan runsaasti proteiinia sisältävä ruokavalio voisi olla haitallista luiden terveydelle, on kumottu. Kalsiumtasapainon ei ole todettu muuttuvan runsasproteiinisen aterian jälkeen.