Liikunnan tiedetään auttavan moneen vaivaan.
Liikunta voi parantaa merkittävästi elämänlaatua myöhemmällä iällä, kertoo aiempia tutkimuksia tarkastellut katsaus. Sen tuloksista uutisoi Medical News Today -sivusto.
Artikkeli on julkaistu Canadian Medical Association Journal -lehdessä.
Artikkelissa todetaan, että liikunnan puute on riskitekijä yli kolmellekymmenelle iäkkäitä vaivaavalle krooniselle sairaudelle.
Lue myös: Aiotko aloittaa kuntoilun? Personal trainer suosittelee kahta liikettä – vain 5 minuuttia päivässä!
Kaksi ja puoli tuntia liikuntaa viikossa tekee terää
Amerikkalaisissa liikuntasuosituksissa aikuisia kehotetaan harrastamaan 150 minuuttia eli 2,5 tuntia kohtalaista tai voimakkaasti rasittavaa liikuntaa viikossa. Tämä pätee myös ikääntyneisiin. Myös Suomessa UKK-instituutti suosittelee 2,5 tuntia reipasta liikkumista viikossa.
Katsauksessa todetaan, että 150 minuuttia viikoittaista kohtuullista liikuntaa voi vähentää kokonaiskuolleisuutta 31 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa liikuntaa ei harrasteta viikoittain lainkaan.
Alla olevalla videolla näytetään oikea kaatumistekniikka liukkailla keleillä. Juttu jatkuu videon alla.
5:27
Liike on lääke
Liikunta voi tehdä ihmisestä fyysisesti vahvemman ja lisätä hänen fyysistä riippumattomuuttaan. Samalla se vähentää kaatumisen todennäköisyydettä, joka on myöhemmällä iällä iso vaaranpaikka.
Fyysinen aktiivisuus on yhteydessä elämänlaadun yleiseen paranemiseen sekä parempaan kognitiiviseen terveyteen ja mielen hyvinvointiin.
Lue myös: "Fit but fat" on totta? Tutkimuksen mukaan ylipainoinenkin voi olla terve
Ikä ei ole este liikunnalle
Liikunnalla on paljon terveyshyötyjä. Yksi katsauksen keskeisistä viesteistä on se, että ikä, hauraus tai fyysiset vammat eivät tarkoita, että liikuntaa pitäisi välttää. Vaikka nämä tekijät tulee ottaa huomioon, eivät ne saisi olla esteitä liikkumiselle.
Katsaus on suunnattu etenkin lääkäreille ja terveydenhuoltopalveluiden tarjoajille. Sen viesti on, että monet aikuiset, joilla on krooninen sairaus tai jotka ovat passiivisia, voisivat hyötyä merkittävästi siitä, että omaksuisivat aktiivisen elämäntavan.
Miten treenaaminen aloitetaan turvallisesti? Juttu jatkuu videon alla.
11:20
Enemmän liikuntaa, vähemmän lääkkeitä?
Lääkkeet voivat vaikuttaa liikuntaan ja päinvastoin. On tavallista, että ikääntyneillä ihmisillä on vanhetessaan yhä enemmän lääkkeitä. Asiantuntijan mukaan liikunta voisi auttaa ratkaisemaan joitain ongelmia, joita nyt hoidetaan lääkkeillä.
Aivoterveyden asiantuntija Ryan Glatt, joka ei osallistunut tutkimukseen, kertoo, että liikunta voi tarjota turvallisemman ja kokonaisvaltaisemman lähestymistavan kuin jatkuvasti kasvava lääkemäärä, kun samaan aikaan käytetään monia lääkityksiä erilaisten tilojen parantamiseen tai toisten lääkitysten vaikutusten hoitoon.
Lue myös: Lääkkeiden haittavaikutukset lisääntyvät iän myötä – näin se voi ilmetä
Hän nostaa esiin sellaiset liikunnan hyödyt kuin kokonaiskuolleisuuden väheneminen, kaatumisen ehkäisy sekä kognitiivisen terveyden ja mielenterveyden kohentuminen.
– Se on turvallisempaa ja vähemmän kajoavaa kuin lääkkeet tai leikkaukset, ja sillä on vähemmän sivuvaikutuksia, Glatt sanoo.
Liikuntatieteisiin erikoistunut tutkija Jane Thornton sanoo, että vain harvoissa tutkimuksissa on vertailtu liikunnan menetelmiä suoraan lääkityksiin ja kirurgisiin toimenpiteisiin.
– Se riippuu tietenkin tilan vakavuudesta ja sen luonnollisesta ennusteesta, hän sanoo.
Hän varoittaa, että aina on olemassa pieni riski loukkaantumiselle tai sairauden oireiden pahenemiselle. Myös sydän- ja verisuonitapahtumien riski on olemassa.
Samanlaisia riskejä on lääketieteellisille ja kirurgisille toimenpiteille. Thorntonin mukaan liikunnan terveyshyödyt ylittävät silti sen riskit.
– Usein liikuntaa käytetään menestyksekkäänä lisänä muille hoitomuodoille.
Aina voi alkaa liikkua enemmän
Thorntonin mukaan koskaan ei ole liian myöhäistä liikunnan määrää. Samaa mieltä on Glatt.
– Fyysinen aktiivisuus on olennainen, mutta liian vähän käytetty strategia hyvän ikääntymisen kannalta, hän sanoo.
Huolenaiheissa kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Asiantuntijan kanssa voidaan kartoittaa nykyinen liikunnan määrä ja käsitellä etukäteen riskitekijöitä tai sairauksia tai vammoja, jotka on hoidettava ensin.
– Iäkkäiden aikuisten tulisi aloittaa kevyellä liikunnalla, kuten kävelyllä tai uinnilla, ja edetä vähitellen kohti 150–300 minuutin kohtalaista viikoittaista liikuntaa.
– Vastus- ja tasapainoharjoitusten sisällyttäminen on myös tärkeää, Glatt sanoo.
Valtaosa iäkkäistä aikuisista voi Thorntonin mukaan vähitellen lisätä aktiivisuuttaan 150 minuuttiin useimmissa tilanteissa niin kauan kuin terveydentila on vakaa.
Thornton muistuttaa, että fyysisesti aktiivisemmat ikääntyneet aikuiset voivat mahdollisesti lisätä elinvuosiaan ja parantaa elämänlaatuaan.
Lue myös:
Voiko kävelemällä pienentää masennusriskiä? Tutkimus selvitti, miten päivittäiset askeleet vaikuttavat
Oireettomuus ei riitä! Näin kauan hengitystieinfektiosta pitää oikeasti toipua ennen kuin voi taas treenata
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: Medical News Today