Yli 12 000 ihmistä häädetty pois olympialaisten alta – "Massiivinen sosiaalinen puhdistus"

LUE MYÖS: Ranskan ulkoministeriltä painava linjaus Israelin olympiaosallistumisesta

LUE MYÖS: Ruotsalaistähdeltä musertava uutinen olympialaisten alla

– Pariisin olympialaiset ovat kaikkien aikojen vastuullisimmat, osallistavimmat, tasa-arvoisimmat ja suureellisimmat olympialaiset, julistetaan Pariisin olympialaisten nettisivuilla.

Tällä viikolla käynnistyvät kisat jättävät Ranskan pääkaupunkiin kestävän sosiaalisen perinnön, sivuilla luvataan.

Viesti osallistavuudesta ei tosin vaikuta koskevan aivan kaikkia.

Ranskalaisten kansalaisjärjestöjen mukaan pääkaupunkiseudulla on käynnissä "massiivinen sosiaalinen puhdistus". Järjestöt kertovat, että paikalliset viranomaiset ovat poistaneet tuhansia asunnottomia pääkaupunkiseudulla olympialaisten suorituspaikkojen lähistöltä ja olympiakylästä.

Busseilla tilapäismajoitukseen

Asunnottomien siirrot ovat jatkuneet jo vuosia, mutta tahti on kiristynyt olympialaisten lähestyessä, kertoo STT:lle Benedicte Maraval, yksi Mitalin kääntöpuoli -kollektiivin tiedottajista.

Mitalin kääntöpuoli on yli sadan ranskalaisjärjestön muodostama kollektiivi, jonka tavoitteena on parantaa kodittomien asemaa.

Pääkaupunkiseudulla asunnottomien tilanne on kollektiivin raportin mukaan hälyttävä. Kodittomille ja paperittomille tarjottava apu, kuten turvakodit, ruoka-apu ja terveydenhuolto, on riittämätöntä ja ruuhkautunutta.

Lisäksi kodittomien hätämajoituksena usein toimivat hotellit haluavat nyt varata huoneensa turistien käyttöön.

Järjestöjen mukaan viime ja tänä vuonna pääkaupunkiseudulta on häädetty yli 12 000 ihmistä eli melkein 40 prosenttia enemmän kuin ajanjaksolla 2021–2022. Alaikäisten siirrettyjen määrä on kasvanut melkein kolmanneksella.

Keväällä 2023 Ranskan sisäministeriö otti käyttöön mekanismin, joka mahdollistaa paperittomien ja kodittomien uudelleensijoittamisen Pariisista kaukana sijaitseville alueille. Asunnottomat viedään busseilla kolmeksi viikoksi tilapäisiin vastaanottokeskuksiin, joissa heidän tilanteensa arvioidaan.

Sisäministeriön tavoitteena on "tutkia järjestelmällisesti vastaanotettujen henkilöiden hallinnolliset tilanteet".

Ei pysyvää seurantaa

Järjestöjen mukaan viranomaisilla ei kuitenkaan ole kunnollista käsitystä siitä, mitä siirretyille tapahtuu kolmen viikon tilapäisjakson jälkeen.

Monet palaavatkin Pariisiin kaduille asumaan, mistä heidät voidaan siirtää taas uudelleen tilapäismajoitukseen.

Monet asunnottomista voivat kokea asemansa pääkaupunkialueella turvatummaksi kuin tuntemattoman kaupungin tilapäismajoituksessa. Asunnottomilla saattaa olla pääkaupunkiseudulla esimerkiksi työ, lääkärikontakti, lapsia koulussa, hallinnollisia hakemuksia käynnissä ja ystäviä.

Järjestöjen mielestä sisäministeriön toimet eivät auta asunnottomuuden juurisyiden ratkaisemisessa.

LUE MYÖS: Järisyttävä dopingpaljastus Pariisin olympialaisista

LUE MYÖS: Hyytävä viesti leviää: urheilijoita uhataan tappaa Pariisin olympialaisissa

Mediahuomio auttanut

Benedicte Maravalin mukaan pääkaupunkialueen prefektuurin kanssa on ollut vaikea käydä avointa keskustelua ja järjestöjen on ollut haastavaa saada ehdotuksiaan läpi.

– Me emme ole olympialaisia vastaan. Me haluaisimme vain tehdä yhteistyötä heidän (viranomaisten) kanssaan, mutta se ei ole toistaiseksi onnistunut.

Maravalin mukaan kollektiivin työ ei ole kuitenkaan valunut hukkaan.

– Olemme onnistuneet saamaan paljon huomiota mediassa, mikä on lieventänyt tiettyjä ilmiöitä.

Maravalin arvion mukaan viime vuonna häädöt olivat väkivaltaisempia kuin nykyään. Tällöin poliisi saattoi tiedottaa häädöstä samana aamuna ja pakottaa ihmiset lähtemään.

Nykyään häädettäville annetaan hänen mukaansa jonkin verran aikaa miettiä, haluavatko he lähteä vai eivät.

– Mutta viime päivinä tilanne on jälleen huonontunut, Maraval sanoo.

LUE MYÖS: Olympiamitalisti huimaan saavutukseen Pariisissa - kuolleen isän viimeinen toive

LUE MYÖS: Pariisin miljardisatsaus saattaakin onnistua

"Avun jatkuvuus vaakalaudalla"

Paperittomien ja kodittomien siirtäminen pääkaupunkialueen ulkopuolelle vaikeuttaa myös kodittomien ja asunnottomien parissa työskentelevien kansalaisjärjestöjen työtä. Järjestöt tarjoavat muun muassa ruoka-apua, terveydenhuoltopalveluja ja oikeudellista tukea.

– Pakkosiirtojen seurauksena yhdistykset voivat menettää yhteyden seuraamiinsa henkilöihin. Tarjoamamme avun jatkuvuus on vaakalaudalla, Maraval toteaa.

Urheiluministeri kiistää väitteen puhdistuksesta

Virallisesti kodittomien ja paperittomien poistamisella ei ole mitään tekemistä kisajärjestelyjen kanssa.

– Me pyrimme jakamaan (hätämajoitusjärjestelmään kohdistuvaa painetta) eri alueille. Tässä ei ole kyse sosiaalisesta puhdistuksesta, Ranskan urheiluministeri Amelie Oudea-Castera totesi Complement d'enquete -ohjelman haastattelussa.

Ei-toivottujen siivoamisesta megaluokan tapahtumien tieltä on kuitenkin raportoitu myös aiemmin, järjestöt muistuttavat raportissaan.

On esimerkiksi arvioitu, että 1,5 miljoonaa ihmistä häädettiin Pekingin vuoden 2008 olympialaisten vuoksi ja 77 000 ihmistä siirrettiin köyhiltä asuinalueilta ja faveloista pois Rio de Janeiron olympialaisia varten vuonna 2016.

Myös Suomessa on uutisoitu suurtapahtuman alla toimeenpannuista häädöistä: vuonna 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssia Etykiä varten Helsingin asunnottomat siirrettiin pois keskustan alueelta.

"Olympiakomitea arvioi tilannetta jatkuvasti"

Suomen olympiakomitea on Pariisin tilanteesta tietoinen, mutta kisoihin osallistumiseen se ei näillä näkymin vaikuta.

– Meillähän on boikottiin selkeä linja, joka on Venäjän kysymyksessä tullut esille, eli Suomen olympiakomitea ei yksin boikotoi kisoja, ellei ole jostain syystä laajempi rintama mukana boikotoimassa kisoja, kansainvälisten asioiden päällikkö Niina Toroi sanoo STT:lle.

Olympiakomitean mukaan Venäjä ja Valko-Venäjä on tällä hetkellä suljettu kansainvälisen urheilutoiminnan ulkopuolelle.

Toroi kertoo Olympiakomitean arvioivan jatkuvasti kohdemaiden kisajärjestelyissä mahdollisesti esiin nousevia, esimerkiksi ympäristöön liittyviä ongelmallisia kysymyksiä.

– Mutta nyt tällä hetkellä ei ole meidän näköpiirissämme mitään sellaista. Tahot, keiden kanssa me teemme yhteistyötä jatkuvasti, kuten ulkoministeriö ja Suomen suurlähetystö, eivät myöskään ole nostaneet esille mitään sellaista, mikä vaikuttaisi kisamatkaan ja järjestelyihin.

Toroin mukaan olympialiike pyrkii tekemään oman osansa auttaakseen pakolaisia.

– Yhteiskunnassa tietenkin toivotaan, että kaikki, jotka pystyvät, vaikuttavat omalta osaltaan. Tässä on kyseessä Ranskan sisäpoliittinen kysymys, johon Olympiakomitea ei pysty suoraan vaikuttamaan.

Olympialaiset järjestetään 26.7.–11.8. Pariisissa Ranskassa, paralympialaiset 28.8.–8.9.