Yli 30-metriset jättirekat tulivat maanteille vuosi sitten – miten kävi?

HCT-rekoista tuli osa yleistä liikennettä vuosi sitten, 21. tammikuuta 2019. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan Suomen kokemukset HCT-rekoista ja niihin liittyvä lainsäädäntömme ovat kiinnostaneet viranomaisia ja elinkeinoelämää eri puolilla Eurooppaa.

Lue myös: Jättirekalla selviää liikenneympyröistä, mutta pullakahvit voivat olla ongelma – valtavien HCT-yhdistelmien määrä räjähti vuodessa

Eniten pitkä-kyltillä varustettuja HCT-rekkoja liikkuu nelostiellä Mäntsälän kohdalla, jossa yli 30-metrisiä kulkee arkisin molempiin suuntiin runsaat 50 vuorokaudessa. Yli 30-metrisiä rekkoja on Suomessa liikenteessä reilut 300 ajoneuvoyhdistelmää.

– Ennen pitkien rekkojen yleistymistä oltiin laajasti huolissaan siitä, miten ne vaikuttavat liikenneturvallisuuteen. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella voin todeta, että pitkille rekoille asetetut turvallisuusvaatimukset ovat olleet toimivia ja liikenneturvallisuus ei ole heikentynyt, Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti kertoo.

– Esimerkiksi risteysalueet voivat olla haastavia HCT-rekoille, mutta yhteispelillä on pärjätty ilman vakavia ongelmia.

Suomen tiestö sopii pitkille rekoille

Suomen tiestö sopii pääosin pitkille rekoille, vaikka aivan kaikista maantieliittymistä ei pysty ajamaan yli 30-metrisillä rekoilla. Pitkien rekkojen merkitys on suurin pisimmillä kuljetusväleillä esimerkiksi pääkaupunkiseudulta Pohjanmaalle, Kainuuseen ja pohjoisimpaan Suomeen.

– Varsinkin pitkillä välimatkoilla HCT-rekat alentavat kuljetuskustannuksia, koska kolme pitkää rekkaa korvaa neljä perinteistä rekkaa. Kustannussäästöjen ja ilmastohyötyjen lisäksi myös liikenneturvallisuus voi parantua, kun rekkoja tarvitaan vähemmän saman kuorman kuljettamiseen, kunnossapidon ohjaus ja kehittäminen -yksikön päällikkö Tuomas Toivonen Väylästä kertoo.

Kiinnostavat kansainvälisesti

Rekkojen pituuden kasvattaminen on todettu yhdeksi merkittävimmistä tavoista pienentää maanteiden tavaraliikenteen CO2-päästöjä. Tästä syystä Suomen kokemukset HCT-rekoista ja niihin liittyvä lainsäädäntömme ovat kiinnostaneet viranomaisia ja elinkeinoelämää eri puolilla Eurooppaa.

– Traficomin ja Väylän vieraana on esimerkiksi juuri nyt viranomaisia Ruotsista ja Hollannista, joissa uskotaan pitkien rekkojen mahdollisuuksiin vahvasti, Lahti kertoo.

– Maanteiden tavaraliikenteen suurin haaste Euroopassa tulevalla vuosikymmenellä on fossiiliset eli CO2- päästövähennykset sekä energiankulutuksen pienentäminen. Haasteet ovat niin suuria, että kaikki keinot on hyödynnettävä, jotta pääsemme tavoitteisiimme. HCT-rekkojen ansiosta esimerkiksi elintarvikekuormat liikkuvat Suomessa jopa kolmanneksen pienellä päästöillä kuin Keski-Euroopassa.