Yli 90 venäläistä hakenut turvapaikkaa Suomesta sodan pelossa – kaikille halukkaille tarjolla majoitus ja palveluita kuukausiksi

Venäläisten jättämien turvapaikkahakemusten määrä on kasvanut selvästi sen jälkeen, kun Venäjä ilmoitti liikekannallepanosta viime keskiviikkona.

Keskiviikosta lähtien venäläiset ovat jättäneet Suomeen yhteensä 92 turvapaikkahakemusta, kun ennen liikekannallepanoa hakemuksia on tullut vain yksittäisiä päivässä.

– Alustavien havaintojen perusteella hakemuksissa vedotaan lähes yksinomaan pelkoon joutua sotaan Ukrainassa, maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä kertoo.

Vielä ei tiedetä, voivatko venäläiset asepalvelusta pakenevat saada turvapaikan Suomesta.

– Jokainen hakemus tutkitaan yksilöllisesti. Vasta yksilöllisen tutkinnan jälkeen voimme sanoa, onko se peruste saada myönteinen päätös.

Lain mukaan pelkästään asepalveluksesta kieltäytyminen ei ole peruste saada turvapaikka. Turvapaikka voidaan kuitenkin myöntää, jos hakijaa uhkaa rangaistus asepalveluksesta kieltäytymisestä, ja jos hakija joutuisi asepalveluksessa syyllistymään esimerkiksi sotarikoksiin. 

Venäjän sotatoimia Ukrainassa tutkitaan sotarikoksina. 

Lue lisää: Rajavartiolaitos: Itärajan aita tarvitaan mahdollisimman pian: "Tänä vuonna liikkeelle" – vain hallituksen rahoitus puuttuu

Käsittely kestää noin puoli vuotta

Tällä hetkellä turvapaikkahakemusten käsittely kestää maahanmuuttoviraston mukaan noin puoli vuotta.

Sen ajaksi myös venäläiset turvapaikanhakijat voivat majoittua vastaanottokeskuksissa, ja ovat oikeutettuja sen palveluihin, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin ja mahdollisesti vastaanottorahaan.

– Kaikille hakijoilla on oikeus myös vastaanottopalveluihin, Similä sanoo.

Vaikka turistiliikenne itärajalla kiellettäisiin kokonaan, on venäläisten turvapaikkahakemukset itärajalla otettava vastaan. 

Turvapaikkahakemusten vastaanottamista ei Suomen hallituksen ja viranomaisten tulkintojen mukaan voida keskeyttää kokonaan itärajalla. 

– Jos rajatarkastusviranomainen vaikkapa toteaa, että viisumi puuttuu, eikä maahantulo muutoin ole mahdollista, niin jos siinä vaiheessa venäläinen tai muun maan kansalainen hakee kansainvälistä suojelua, on hakemus otettava vastaan.

– Kansainvälistä suojelua koskevat sopimukset ovat erittäin sitovia. Ne on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen varsin ehdottomiksi, sanoo rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty.

Rajavartiolaitos varautuu siihen, että turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa edelleen.

– Jos epätoivo Venäjällä kasvaa, on mahdollista, että tulemme näkemään enemmän turvapaikanhakijoita Suomessa. Tämä on yksi asia, johon Suomen viranomaiset ovat laajalla rintamalla varautuneet jo useiden vuosien ajan.

Tarvittaessa turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan kesällä tehtyjen rajavartiolain muutosten myötä keskittää yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan, jos hakijoiden määrä kasvaa hallitsemattomaksi.

– Ei voi myöskään olla niin, että velvollisuutemme antaa apua ja suojelua lopulta aiheuttaa itsellemme ylikuormittumista ja sen, ettemme kykene pitämään yhteiskunnasta huolta. Hakemusten keskittämisellä tiettyihin paikkoihin pystymme pitämään tilanteen hallinnassa, Pitkäniitty sanoo.

Similän mukaan venäläisiä turvapaikanhakijoita voidaan tarvittaessa pyrkiä sijoittamaan eri vastaanottokeskuksiin kuin ukrainalaisia sotaa pakenevia.

– Se on yksi huomioitava seikka. Mutta aina ei voida välttyä siltä, etteikö eri kansallisuuksia samoissa vastaanottokeskuksissa majoittuisi. Varmaan tulee tilanteita,  että he ovat samalla paikkakunnalla samoissa keskuksissa.