Raskausdiabetesta sairastavien määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Toissa vuonna noin 19 prosentilla raskaana olevista naisista diagnosoitiin raskausdiabetes, kun vielä vuonna 2007 luku oli 9,5 prosenttia.
Taustalla olevista syistä merkittävin on lihavuuden yleistyminen. Ylipainoa on entistä enemmän myös nuorilla naisilla, kertoo Tampereen yliopiston yliopistonlehtori ja ravitsemusepidemiologian dosentti Tarja Kinnunen.
– Lihavuuden lisäksi merkittävimpiä riskitekijöitä raskausdiabetekselle ovat yli 40 vuoden ikä, aiemmassa raskaudessa sairastettu raskausdiabetes ja perinnöllinen alttius diabetekselle, Kinnunen kertoo.
Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan mukaan raskausdiabeteksen yleistymisen taustalla on myös se, että yhä useammalla paino nousee raskauden aikana liikaa.
– Raskausdiabeteksen riskiä lisäävät myös vähäinen liikunta ja epäterveelliset ruokailutottumukset.
Raskausdiabeteksella tarkoitetaan kohonneita verensokeriarvoja, jotka todetaan ensimmäistä kertaa raskauden aikana.
Yli puolet sairastuneista riskiryhmän ulkopuolelta
Kinnusen mukaan yli puolet raskausdiabetekseen sairastuneista naisista ei ole kuulunut sen riskiryhmään, minkä vuoksi sokerirasituskoe tehdään lähes kaikille raskaana oleville naisille.
Jos tulevalla äidillä on paljon riskitekijöitä, sokerirasituskoe tehdään jo alkuraskauden aikana. Muille se tehdään useimmiten raskausviikolla 24–28. Jo lievästi koholla olevat sokeriarvot lisäävät riskejä.
Ilanne-Parikan mukaan kohonnut verensokeripitoisuus välittyy sikiöön, jolloin sikiön insuliinieritys lisääntyy ja johtaa liikakasvuun. Tämä puolestaan aiheuttaa vaikeuksia synnytykseen. Suurikokoisella sikiöllä voi olla myös hapenpuutetta, ja korkea verensokeri voi vaikuttaa keuhkojen kypsymiseen.
Vastasyntyneellä raskausdiabeetikon lapsella sen sijaan on usein liian matala verensokeri, mistä syystä hän tarvitsee erityisseurantaa.
– Myöhemmin lapsella on suurentunut riski ylipainoon ja metaboliseen oireyhtymään.
Kakkostyypin diabetes naisilla vaikeampi
Turun yliopiston sisätautiopin professorin Risto Kaajan mukaan yli 80 prosenttia raskausdiabeteksista on epäterveellisiin elintapoihin vahvasti liittyvän kakkostyypin diabeteksen esiastetta.
Raskausdiabetes paranee eli verensokeriarvot palautuvat normaalille tasolle lähes kaikilla heti synnytyksen jälkeen. Niillä, joilla painoindeksi on yli 30 ja joilla on ollut merkittävä insuliinia tai muuta lääkehoitoa vaatinut raskausdiabetes, on kuitenkin jopa 50–70 prosentin riski kakkostyypin diabetekselle seuraavien 10–15 vuoden aikana, jos paino ei lähde laskuun.
Naisilla kakkostyypin diabetes on Kaajan mukaan yleensä vaikeampi kuin miehillä. Esimerkiksi verisuonikomplikaatioita tulee enemmän ja vakavampina. Ensimmäinen raskausdiabetes olisikin Kaajan mukaan oiva tilaisuus kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäisyyn.
– Parasta olisi, jos nainen, jolla on raskausdiabeteksen riskitekijöitä, pyrkisi painonhallinnalla estämään jo ensimmäisen raskausdiabeteksen kehittymistä. Paino pitäisi kuitenkin saada laskuun aivan viimeistään ensimmäisen raskauden jälkeen.