Ajatus Suomen ja Ruotsin yhteisestä puolustusliitosta on keskustelua, jota on käyty erilaisilla epävirallisilla foorumeilla. Näin asiasta lausuu ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.), jonka lausunnot Suomen ja Ruotsin mahdollisesta puolustusliitosta ovat aiheuttaneet julkisuusmyllyn molemmissa maissa.
Näin ollen Tuomioja allekirjoittaa Suomen ja Ruotsin puolustusministerien lausunnot siitä, että asia ei ole valmistelussa.
– Se pitää tietysti paikkaansa. Tämä on ajatus, joka on ollut esillä lähinnä sosiaalidemokraattien keskusteluissa ruotsalaisten ja suomalaisten kanssa, Tuomioja sanoo.
Tuomioja sanoo, että asiaa ei ole varsinaisesti käsitelty missään vaan kyse on ollut hänen käymistään yksittäisistä keskusteluista. Näitä keskusteluja hän sanoo käyneensä muun muassa Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa olevien henkilöiden kanssa ja myös epävirallisissa etäkokouksissa, joita Suomen ja Ruotsin ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien demarijäsenillä on keskenään.
Tuomioja ei halua ottaa kantaa Suomen ja Ruotsin puolustusministerien keskinäisiin keskusteluihin, mutta hänen mukaansa asiasta on keskusteltu myös laajemmin.
Väitteet Venäjän pussiin pelaamisesta Tuomiojan mukaan "ala-arvoista sontaa"
Tuomioja sanoo ulostulonsa syyksi sen, että Suomessa ollaan nyt menossa kohti yhtä vaihtoehtoa. Hän ei näe, että eduskunnan selontekomenettely olisi nyt aitoa keskustelua eri vaihtoehdoista.
– Me olemme nyt yhdessä junassa, joka vie Natoon. Tämä selontekomenettely on vain tapa, jolla hankitaan tälle mahdollisimman laaja kannatus ja legitimiteetti. Mutta mitään muita vaihtoehtoja ei nyt todellisuudessa haluta katsoa, Tuomioja sanoo.
Tuomiojan mukaan asiasta ei ole käyty keskustelua virallisissa yhteyksissä, kuten ulkoasiainvaliokunnassa.
Muun muassa sosiaalisessa mediassa on esitetty epäilyjä siitä, pelaako Tuomioja lausunnoillaan Venäjän pussiin. Tällaisia väitteitä Tuomioja luonnehtii "ala-arvoiseksi sonnaksi".
– Minun mielestäni Venäjän pussiin pelaavat ne, jotka haluavat meille samanlaista autoritaarista järjestelmää, jossa ei saa esittää erilaisia vaihtoehtoja ja ajatuksia, hän sanoo.
Oma Nato-kanta auki
Tuomioja sanoo, että hänen kantansa on yhä auki sen suhteen, pitäisikö Suomen lähiaikoina liittyä Natoon.
– Minä otan nyt kuitenkin tosissani tämän muodollisuuden tästä selontekokäsittelystä, Tuomioja sanoo.
Hän jatkaa, että haluaa kuulla kaikki selontekokäsittelyssä kuultavat asiantuntijat ja esittää heille kysymyksiä.
– En lähde vielä ennakoimaan, enkä edes todella tiedäkään, mikä se on, hän sanoo Nato-kannastaan.
Tuomiojan mukaan tiedossa pitäisi olla myös tietyt ehdot, jos Natoon liityttäisiin. Näitä ovat esimerkiksi se, että Suomeen ei sijoitettaisi vieraita joukkoja tai pysyviä tukikohtia.
Onko ehdotus uskottava?
Onko Ruotsin puolustuskyky tällä hetkellä siinä kunnossa, että Tuomiojan esittelemä mahdollinen puolustusliitto olisi uskottava?
Tuomiojan mukaan ensimmäinen kysymys tätä pohdittaessa on se, onko Suomi todella seuraava maa, johon Venäjä on hyökkäämässä. Hän nostaa esiin Suomen laajan reservin ja oman vahvan puolustuksen sekä sen, että Ruotsilta tulisi tässä mallissa lisää vahvuuksia.
– Ruotsin maavoimat ovat surkeassa tilassa, mutta siellä on vahvat ilmavoimat, vahvat merivoimat ja erittäin laaja puolustusteollinen kapasiteetti.
Tuomiojan mukaan Suomi ja Ruotsi myös jatkaisivat yhteistyötään Norjan ja Yhdysvaltojen kanssa.