Ilmastokokous on meneillään Puolassa ja samaan aikaan tutkijat kertovat, että maailman hiilidioksidipäästöt kasvavat tänä vuonna. Itse asiassa hiilidioksidin määrän ilmakehässä uskotaan tänä vuonna nousevan jälleen uuteen ennätykseen.
Maailman päästöjen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2,7 prosenttia. Viime vuonna päästöt kasvoivat 1,6 prosenttia. Vuosina 2014-16 päästöt eivät nousseet.
Päästöt kasvavat lähes kaikissa maissa: Kiinassa 4,7 prosenttia, Yhdysvalloissa 2,5 prosenttia, Intiassa 6,3 prosenttia. EU:n päästöjen arvioidaan sentään vähenevän 0,7 prosentilla. Näin kertoo Global Carbon Project.
Tavoitteet karkaavat, kun pilkkuja viilataan neuvottelupöydissä
Päästöjen kasvuluvut kuulostavat karuilta, kun päästöjä pitäisi laskea ja nopeasti, jotta olisi mahdollisuuksia pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Puolassa kuitenkin neuvotellaan Pariisin sopimuksen sääntökirjasta eli siitä, miten maiden päästövähennyksiä kiritetään, mitataan ja todennetaan ja miten niitä voidaan vertailla keskenään. Yhteisymmärryksen saavuttaminen näyttää jälleen kerran olevan todella vaikeaa.
Päästövähennysten tiukentamiseen päästään näillä näkymin aikaisintaan vuoden päästä.
Arkijärjellä ajatellen kuulostaa aivan liian hitaalta.
Tällaisia ovat kansainväliset sopimusneuvottelut. Neuvottelut etenevät hitaasti ja riitaisesti ja tulokset ovat enemmän tai vähemmän vesitettyjä. Kaikkien maiden yksimielisyyttä on lähes mahdotonta saavuttaa, mutta muutakaan tapaa saada kaikki mukaan ei ole keksitty.
Pariisissa riemuittiin kolme vuotta sitten. Sen jälkeen ei neuvotteluissa olekaan saatu mainittavaa edistystä. Ja Trumpkin päätti irtisanoutua koko sopimuksesta.
Lue myös: YK:n ilmastokokouksessa yritetään sopia Pariisin sopimuksen toimeenpanosta – uusia päästövähennyslupauksia ei odoteta
Kaupungit, yritykset ja kansalaiset toimivat jo
Toivoa ja edistystä on pakko hakea muualta. Neuvotteluilla ei ilmastokriisiä ratkaista, siihen tarvitaan tekoja.
Onneksi monet Yhdysvaltain osavaltiot harjoittavat selvästi kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa kuin keskushallinto. Onneksi lukuisat kaupungit eri puolilla maailmaa tavoittelevat suurempia päästövähennyksiä kuin valtiot.
Onneksi yritykset ovat huomanneet, että päästöjä vähentävä teknologia voikin tuoda säästöjä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Onneksi yhä useampi sijoittaja on ymmärtänyt, ettei fossiiliseen tulevaisuuteen kannata enää sijoittaa.
Onneksi tavalliset kansalaiset ovat alkaneet vaatia päättäjiltä tehokkaampia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Pelottelun sijaan nyt tarjotaan toivoa
Ympäristöjärjestöt ja monet muutkin tahot ovat selvästi ottaneet uuden näkökulman ilmastonmuutokseen. Pelottelu ei ole enää muodissa. Tuomiopäivän ennusteiden sijaan kaikki muistuttavat nyt, että toivoa on. Ehdimme vielä pysäyttää ilmaston lämpenemisen, kunhan toimimme heti.
Monet myös muistuttavat, että ilmastonmuutoksen torjuminen ei vaadi mahdottomia uhrauksia. Elämänlaatumme ja terveytemme itse asiassa paranee, kun teemme ilmaston kannalta hyödyllisiä valintoja, esimerkiksi lisäämme kasvissyöntiä, julkisen liikenteen käyttöä, pyöräilyä ynnä muuta.
Hyvä, jos tämä helpottaa ilmastoahdistusta ja kannustaa toimimaan.
Pitää kuitenkin muistaa, että kiire on todellinen. Päästöt pitäisi saada laskuun nyt heti, jos mielimme saada lämpenemisen pysähtymään.
Jokainen vuosi, jonka aikana kasvihuonekaasupäästöt kasvavat, on menetys, koska se tarkoittaa, että tulevina vuosina pitää tehdä vielä suunniteltuakin enemmän. Mitä lyhyemmässä ajassa päästöleikkaukset tehdään, sitä rankempia toimenpiteitä tarvitaan. Viivyttely käy kalliiksi.