Mikä avuksi, jos lapsi ei syö?
Huomenta Suomessa keskusteltiin tiistaina allergisen tai valikoivan lapsen hyvästä ruokasuhteesta. Studiossa vieraina olivat Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs sekä ravitsemus- ja kasvatustieteilijä Sanna Talvia.
Älä pakota tai tuputa
Talvian mukaan on tavallista, että lapsen allergia tai valikoiva syöminen voi aiheuttaa vanhemmissa ahdistusta.
– Meillä on vanhempina primitiivinen tarve pitää lasta hengissä. Jos lapsi ei syö ja sen kanssa on haasteita, niin se voi viedä aika syviin vesiin.
Asiantuntija kuitenkin muistuttaa, että nirsoilevan ja huonosti syövän lapsen kanssa ei tulisi menettää hermoja. Syömättömyystilanteessa tulisi sen sijaan toimia perusintuition vastaisesti.
Mikään tutkimus ei osoita, että painostamalla ja tuputtamalla saataisiin lapsi syömään paremmin.
– Meillähän tulee luontainen refleksi tuputtaa ja työntää lasta syömään ruokia. Usein se ei auta, vaan saattaa jopa pahentaa tilannetta.
Lue myös: "5-vuotias totesi juhlapöydässä, että kauheeta p*skaa" – Hanna ja Elina kiteyttivät lapsiperheiden ruoka-arjen kirjaksi
Onko lapsi sittenkin supermaistaja?
Talvian mukaan tilanteen neutraloiminen ja positiivisen tunneilmapiirin luominen ruokailutilanteessa olisivatkin äärimmäisen tärkeitä.
Talvia myös muistuttaa, että ruokailuun liittyvät haasteet voivat joillain ihmisillä olla synnynnäisiä.
– Toisilla ihmisillä ovat syntymästä asti jo aistit virittyneet sillä tavalla, että meille ei ole niin helppoa syödä uusia ruokia. Voi olla supermaistaja tai erityisen herkkä maistamaan erilaisia tuntoaistillisia juttuja ruoassa.
Ruokailutilanteisiin tarvitaan siis malttia, kärsivällisyyttä ja negatiivisen kehän purkamista. On myös hyvä muistaa, että noin 2–6-vuoden iässä monet lapset ovat luontaisesti ennakkoluuloisia esimerkiksi uusia ruokalajeja kohtaan.