Ympäri maailman uusivuosi otetaan vastaan enemmän ruokapainotteisin perintein, kuin pelkästään kuohuviinillä.
Vuoden vaihtumista juhlitaan maailmalla syömällä hyvää ruokaa yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Eri kulttuureissa uudenvuoden perinteisiin kuuluu nauttia muun muassa erilaisia kakkuja ja leipiä, nuudeleita, papuja, silakkaa sekä pieniä marsipaanipossuja.
Alla olevasta listauksesta löytyy ilahduttavia esimerkkejä perinteisistä herkuista sekä niiden historiasta.
1. Yhdysvaltain eteläosat: Hoppin’ John
Yhdysvaltojen etelävaltioissa erityisen suosittu uudenvuoden perinneruoka on annos nimeltä Hoppin’ John. Annokseen tulee porsasta, herneitä tai mustasilmäpapuja, riisiä sekä usein myös lehtikaalia tai muita vihreitä vihanneksia, jotka symboloivat rahaa sekä maissileipää, joka symbolisoi kultaa. Annoksen sanotaan tuovan onnea uudellevuodelle.
Annoksen juuret ovat afrikkalaisissa ja länsi-intialaisissa perinteissä, ja se tulikin oletettavasti Yhdysvaltoihin orjien mukana.
2. Espanja: 12 viinirypälettä
Samaan tapaan kuin amerikkalaiset katsovat uutenavuotena Times Squarella ”pallon pudotusta” tai seuraavat tilaisuutta televisiosta, espanjalaiset kokoontuvat Madridin Puerta del Sol -aukiolle – tai katsovat juhlallisuuksia mukavasti kotisohvilta käsin.
Olivatpa espanjalaiset änkeytyneet paikan päälle aukiolle tai pysytelleet kotonaan, perinteenä on syödä vuoden vaihtuessa 12 viinirypälettä – yksi jokaista kellonlyöntiä kohden. Puerta del Solin läheisyydessä kiertelee jopa katukauppiaita, jotka myyvät valmiiksi minigrip-pusseihin pakattuja 12 rypäleen annoksia.
Jotkut jopa kuorivat rypäleet valmiiksi, jotta ne olisi mahdollisimman helppo pistää poskeensa kellon lyödessä kaksitoista.
Moni espanjalainen ei uskallakaan uhmata kohtaloaan ja jättää rypäleet syömättä, sillä niiden uskotaan tuovan hyvinvointia ja vaurautta tulevalle vuodelle.
Perinne alkoi 1800-luvun lopussa, kun viinirypäleiden tuottajilla oli ollut erityisen hyvä satovuosi ja he halusivat vain saada mahdollisimman paljon rypäleitä kaupaksi. Perinne on levinnyt myös muihin espanjankielisiin maihin.
3. Meksiko: Tamales
Maissinkuoreen käärittyjä tamaleja.
Tamale-piirakka on maissijauhoista valmistettua taikinaa, joka on täytetty lihalla, juustolla ja muilla herkullisilla aineksilla. Piirakka kääritään banaaninlehteen tai maissinkuoreen ja tarjoillaan Meksikossa – ei pelkästään uutenavuotena, vaan kaikissa juhlatilaisuuksissa. Uutenavuotena tamalesit tarjoillaan usein menudo-keiton kanssa, jonka huhutaan parantavan jopa krapulan.
4. Alankomaat: Oliebollen
Sokerilla kuorrutetut oliebollenit viedään käsistä.
Alankomaisia donitsipalloja, eli oliebolleneita (kirjaimellisesti öljypallot) myydään katukärryissä ja niitä nautitaan perinteisesti uutenavuotena ja muina juhlapyhinä. Ne ovat donitsin kaltaisia pallukoita, jotka tehdään friteeraamalla taikinapaloja, joihin on lisätty herukoita tai rusinaa. Friteerauksen jälkeen pallot pyöritellään vielä tomusokerissa.
5. Itävalta ja Saksa: marsipaanipossu tai onnenpossu
Tarjolla on niin marsipaani-, suklaa- kuin tryffeliporsaitakin.
Itävalta ja tämän pohjoinen naapuri Saksa kutsuvat uudenvuodenaattoa Pyhän Sylvesterin aatoksi, sillä 31.12. on Pyhän Sylvesterin muistopäivä.
Itävallassa aattona juodaan punaviiniä, johon on lisättyä kanelia ja mausteita, syödään maitoporsasta ja koristellaan illallispöytä pienillä marsipaanipossuilla.
”Hyvän onnen possut” (Glücksschwein), joita tehdään kaiken näköisistä materiaaleista, ovat myös suosittu lahja Itävallassa ja Saksassa.
6. Japani: Soba-nuudelit
Japanilaisissa kodeissa syödään uudenvuodenaattona tattarista valmistettuja soba-nuudeleita. Nuudeleilla hyvästellään mennyt vuosi ja toivotetaan tervetulleeksi uusi. Pitkät nuudelit symbolisoivat pitkäikäisyyttä ja vaurautta ja tapa on ollut perinne jo 1600-luvulta lähtien.
Toisessa, mochitsuki-nimisessä uudenvuoden perinteessä ystävät ja perheenjäsenet käyttävät uudenvuodenaattoa edeltävän päivän tekemällä mochi-riisikakkuja. Makea ja tahmea riisi pestään, liotetaan, höyrytetään ja taotaan tasaiseksi massaksi. Vieraat nappaat vuorotellen massasta palasia ja pyörittävät niistä pieniä palloja, jotka syödään myöhemmin jälkiruoaksi.
Toshikoshi soba on perinteinen soba-nuudeleista valmistettu keitto uudenvuoden juhlintaan.
7. Ympäri maailman: uudenvuoden kakku
Lukuisissa eri kulttuureissa uudenvuodenaattona syödään nimenomaan kakkua. Kreikkalaisilla on vasilopita, ranskalaisilla gateau tai galette des rois, meksikolaisilla rosca de reyes ja bulgarialaisilla banitsa.
Joissain kulttuureissa kakkuun piilotetaan myös kultakolikko, jonka löytäjälle povataan vaurautta tulevalle vuodelle.
8. Italia: Cotechino con lenticchie
Perinteinen italialainen herkku cotechino con lenticchie.
Italialaisten uudenvuodenjuhlaan kuuluva cotechino con lenticchie on makkara-linssipata, jonka sanotaan tuovan hyvää onnea, sillä linssit symbolisoivat rahaa ja hyvää tuuria). Joissain kodeissa herkutellaan zambonella, eli täytetyllä siansorkalla.
Jälkiruoaksi italialaiset nauttivat chiacchierejä, jotka ovat friteerattuja taikinapalloja, jotka kieritetään hunajassa ja tomusokerissa. Chiacchierit nautitaan luonnollisesti proseccon kanssa.
9. Puola ja Skandinavia: pikkelöidyt sillit
Puolassa ja osassa Skandinaviaa sillejä on tarjolla yllin kyllin ja koska ne ovat väritykseltään hopeisia, syödään niitä vuoden vaihtuessa tuomaan vaurautta ja yltäkylläisyyttä seuraavaksi vuodeksi. Osa syö sillejä kermakastikkeessa ja osa taas sipuleiden kera.
Sillejä on yllin kyllin saatavilla Pulassa ja osassa Skandinaviaa, minkä vuoksi siitä on tullut suosittu herkku myös uudenvuodenjuhlaan.
Puolassa silli valmistetaan liottamalla kokonaisia suolattuja sillejä 24 tuntia vedessä ja sitten kerrostamalla ne purkkiin sipuleiden, mausteiden, sokerin ja valkoviinietikan kanssa.
Skandinaviassa sillit nautitaan usein osana voileipäpöydän antimia muiden kalojen, pateen ja lihapullien kanssa.
10. Tanska ja Norja: Kransekage
Kransekage on näyttävä jälkiruoka.
Kransekage tarkoittaa kirjaimellisesti seppelekakkua ja on käytännössä kartion muodostama kakkutorni, jossa monta rinkulan muotoista kakkua on pinottu päällekkäin. Kakkutorneja tehdään perinteisesti uudenvuodenaattona, sekä muina juhlapäivinä Tanskassa ja Norjassa.
Kakut leivotaan manteleista, sokerista ja kananmunanvalkuaisista. Kakun keskelle asetetaan usein pullo viiniä tai aquavitiä ja kakku viimeistellään lipuilla, kekseillä tai muilla koristeilla.
Lähde: CNN