Syksyn ihanin hillo syntyy kypsistä puolukoista ja palasokerista. Tuoresurvos rouskuu mukavasti suussa, maistuu sopivan makealta ja on myös perinteistä hilloa terveellisempi.
Tunnetko jo pulmupuolukat? Monelle tämä perinneherkku on tuttu vähintäänkin nimenä. Usein resepti on kulkenut suvussa, ja myös ohjeet sitä mukaa vaihtelevat.
Palasokerilla maustettu raikas sose on rakenteeltaan jotain survoksen ja hillon väliltä. Maku on kuin tuoreessa puolukassa, mutta makeampi.
Pulmupuolukat valmistuvat vain kahdesta ainesosasta, eikä hilloa tarvitse edes keittää. Valmis sose sopii niin puuroon, jogurttiin kuin liharuokiinkin.
Pulmupuolukoiden nimi liittyy survoksessa käytettävään Pulmu-sokeriin, jota on ollut myynnissä Suomessa 1930-luvu vaihteesta asti.
Pulmu itse sai nimensä valmistustekniikkansa mukaan. Palasokeri valmistettiin sokerista puristamalla, minkä ansiosta se liukeni esimerkiksi kahviin nopeammin kuin samoihin aikoihin myyntiin tullut Sirkku, jota valmistettiin sokeritopasta sahaamalla. Palasokereista juuri Pulmu valikoitui siksi puolukkahillonkin ainesosaksi.
Hirvikärpäset ovat syksyllä marjastajien riesana. Juttu jatkuu videon alla.
8:41
Katso myös: Kun hirvikärpänen kiinnittyy ihmiseen, se tekee tutkijan mukaan kohtalokkaan virheen. Miten hirvikärpäsiltä sitten voi suojautua marjaretkellä?
Kiiltäväpintainen survos on retroherkku
Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja kotitalousasioiden erityisasiantuntija Asta Asunmaa kertoo törmänneensä retroherkkuun ensimmäisen kerran lapsena 1960-luvulla, kun hänen Virroilta Pirkanmaalta kotoisin ollut mummunsa sitä valmisti.
Myöhemmin tuorehillo päätyi myös Asunmaan repertuaariin.
Pulmupuolukassa Asunmaata ihastuttavat paitsi sen maku myös väri ja rouskuva purutuntuma.
– Puolukan väri muuttuu pulmupuolukassa vähän tavallista kirkkaammaksi, pinta kiiltävämmäksi ja kauniimmaksi ja marjat vähän pulleammiksi. Sen takia päättelisin, että sitä tehdessä tapahtuu pikkuisen käymistä, Asunmaa arvioi MTV Uutisille.
Pulmupuolukan valmistusprosessissa sokeri liuotetaan survokseen huoneenlämmössä tai vaikka vähän viileämmässä ruokakomerossa. Palasokeri liukenee mehukkaiden marjojen sekaan noin kahdeksassa tunnissa.
Pulmupuolukkaan tulee noin 100 grammaa sokeria yhtä marjalitraa kohti. Kuvassa Choko-koira seuraa hillon valmistusta.Kati Hyttinen
Ennen jääkaappiaikaa valmis pulmupuolukkahillo säilytettiin maakellareissa. Nykyään moni pakastaa hillon, jotta se maistuisi vieläkin raikkaammalta.
Jääkaapissa tai pakasteessa hillo säilyy Asunmaan mukaan ainakin vuoden, eli satokaudesta toiseen.
– Muistaakseni sitä pystyy jopa huoneenlämmössä säilyttämään. Itse en kyllä sokeroitua puolukkaa lämpimässä säilyttäisi.
Asunmaan mukaan pulmupuolukka sopii hyvin esimerkiksi puolukkarahkan aineosaksi, jugurtin ja viilin lisukkeeksi kanelin kera, pinaattilettujen sekä kaalilaatikon ja -kääryleiden oheen ja jopa kaalisalaattiin makeuden tuojaksi.
Hän on käyttänyt sitä myös raikkaan kääretortun täytteenä.
Miksi survokseen sitten pitää käyttää nimenomaan palasokeria?
Marttaliiton ruoka- ja kodinhoitoasioiden johtava asiantuntija Niina Silander arvelee, että lopputuloksen kannalta sillä ei olekaan merkitystä.
– Harvemmalla ehkä enää kotitaloudessa palasokeria edes on. Sitä toki voidaan pohtia, voiko survosta enää kutsua pulmupuolukaksi, jo sitä ei Pulmu-sokerista ole tehty.
– Siinä missä perinteisen Pulmu-palasokerien sulaminen kestää melkein kellon ympäri, hieno sokeri sulaa varmasti nopeammin. Mutta kyllä siihenkin todennäköisesti menee useampi tunti.
Silander muistuttaa, että puolukkasurvos säilyy kuukausia myös ilman sokeria tai lisäaineita luontaisen bentsoehapponsa ansiosta.
– Survoksen seassa on perinteisesti voinut säilöä myös esimerkiksi pilkottuja omenia, jotka normaalisti eivät säilyisi jääkaapissa.
Pulmu-palasokeri sulaa puolukkasurvokseen noin kahdeksassa tunnissa. Seosta kannattaa välillä sekoitella.Kati Hyttinen
Silander sanoo, että pulmupuolukoiden sokerimäärä ei ole niin iso kuin miltä se ehkä silmämääräisesi vaikuttaa.
– Jos perinteiseen hilloon tulee marjakiloa kohti puoli kiloa tai jopa enemmän sokeria, se on huomattavasti enemmän kuin niissä ohjeissa, joita ainakin itse löysin pulmupuolukoista.
– Tietenkään sokerin lisääminen ei survoksen ravintoprofiilia niin sanotusti paranna, mutta puolukka on niin hapan marja, että se usein kaipaa vähän makeutta tullakseen syödyksi. Ja marjan terveysedut saa vaan syömällä marjoja.
Pulmupuolukan sokerimäärästä ei kannata asiantuntijan mukaan huolestua.
Pulmupuolukoiden puolesta puhuu Silanderin mukaan myös se, että marjoja ei kypsennetä.
–Kun pulmupuolukkaa ei ole kuumennettu, marjoissa säilyvät paremmin kuumennukselle herkät ravintoaineet. Jos hilloa keittää, esimerkiksi C‑vitamiinia jonkin verran aina sieltä katoaa.
Ravintoaineita häviää marjoista aina säilytyksen aikana. Ravintoainehävikistä huolimatta marjat ovat terveellisiä monestakin syystä.
– Marjat sisältävät runsaasti muun muassa kuitua ja niissä on paljon terveyden kannalta edullisia fytokemikaaleja.
Puolukka-aika alkaa elokuun lopulla, mutta poimintakausi jatkuu aina ensilumiin asti. Makeimmillaan marjat ovat pakkasen puraisemina.
Mitä muuta käyttöä palasokerille?
Jos haluaa tehdä pulmupuolukat alkuperäisen ohjeen mukaan palasokerista ja hillon valmistuksessa jää sokeria yli, Maa- ja kotitalousnaisten Asta Asunmaalla on vinkki sen hyötykäyttämiseksi.
– Meillä käytetään palasokeria hellan reunojen ja rautaosien puhdistuksessa. Vaikka palasokeri on kovaa, se ei naarmuta kuten teräsvilla ja sokerilla pääsee hinkkaamaan myös kapeita rakoja, Asunmaa neuvoo.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa Lifestyle-toimituksessa, uutisdeskissä ja Huomenta Suomen suunnittelussa, joissa hän seuraa ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa terveys- ja ympäristöaiheisiin.
Voit lähettää juttuvinkkejä Katille osoitteeseen kati.hyttinen@mtv.fi.
