Koululounaan jättäminen väliin huolestuttaa ravitsemustutkijaa. Hänellä on nippu keinoja, joilla nuoret saataisiin innostumaan kouluruuasta.
Ilmainen kouluruoka skipataan yläkoulussa ja ammattioppilaitoksissa yllättävän usein. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä noin kolmannes nuorista kertoi, että ei syönyt koululounasta päivittäin. Erityisesti tytöt vaikuttavat jättävän kouluruuan väliin. Lukioissa tilanne on yläkouluja ja ammattioppilaitoksia parempi.
Moni nuori valitsee esimerkiksi lähikaupan paistopisteen. Ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta on ilmiöstä huolissaan, koska kouluruoka olisi terveellisin vaihtoehto.
– Tosi harmillista. Kun koululounas jätetään väliin, aiheuttaa se suuremman paineen koulun ulkopuolelle. Kaikissa perheissä ei ole rahaa, aikaa ja taitoa tehdä ravitsevaa ruokaa.
Erkkola on miettinyt eri keinoja, kuinka nuoret saataisiin innostettua koululounaalle. Hän ei syyttäisi tilanteesta laitosruokaa valmistavaa ruokapalvelua.
– Ruokailuaika voisi kouluissa olla nykyistä pidempi. Puhun mielelläni sosiaalisesta ruokaympäristöstä, mikä tarkoittaa miellyttävää ruokahetkeä. Paikalla ruokailutilanteessa pitäisi aina olla aikuisen, jotta torjuttaisiin esimerkiksi kiusaamista.
Pidempi ruokailuaika todennäköisesti vähentäisi ruokahävikkiä.
Makuraateja ja yrtit pöytään
Nuorten makuraadit voisivat professori Maijaliisa Erkkolan mukaan parantaa kokemusta koululounaasta. Nuoret voisivat myös osana pakollista kotitalousopetusta käydä tutustumassa ruokapalveluun.
– Ilmainen kouluruoka voidaan ajatella liikaa itsestäänselvyytenä. Olisi tärkeää käytännössä nähdä, miten tärkeästä asiasta on käytännössä kyse.
Erkkola toivoo, että vanhemmat eivät siirtäisi jälkikasvuunsa "kauhukokemuksia kouluruuasta".
– Kouluruoka on nykyisin laadukasta ja monipuolista, vaikka se pienillä resursseilla tehdäänkin.
Esimerkiksi Helsingissä koululounaan kustannukset ovat kaupungille 2,60 euroa syöjää kohden.
Jos ruoka tuntuu nuorista värittömältä ja mauttomalta, ratkaisuksi Erkkola ehdottaa tuoreyrttejä pöytään.
– Suolapurkkia en ulottuville toisi, koska aterioissa on yleensä jo valmiiksi liikaa suolaa.
Nyt kunta- ja aluevaalien aikaan Erkkola toivoo, että ehdokkaat miettisivät, kuinka tärkeää on tarjota terveellistä kouluruokaa lapsille.
– Ruokapalvelujen tuottajia valitessa kriteerinä ei saisi olla pelkkä raha.