Marraskuussa vietetään Finnforelin julistamaa kotimaisen kirjolohen juhlapäivää. Samalla muistutetaan myös kirjolohen ja lohen eroista.
Suomessa vietetään pian ensimmäistä kansallista kirjolohipäivää. Torstaina 2. Marraskuuta vietettävän kansallisen kirjolohipäivän tarkoitus on lisätä tietoa kotimaisesta kalataloudesta ja herätellä kuluttajia pohtimaan, mistä kala heidän lautaselleen tulee, Finnforelin tiedotteessa kerrotaan.
Kotimainen kirjolohi on WWF:n kalaoppaan vihreällä listalla. Suomessa kirjolohen kasvatus eroaa muualla Pohjois-Euroopassa tapahtuvasta kasvatuksesta erityisesti tiukan ympäristölainsäädännön ja -lupajärjestelmän vuoksi. Sen sijaan esimerkiksi Etelä-Amerikassa kasvatetun kirjolohen ostamista olisi syytä välttää.
Kirjolohipäivän puuhamiehenä häärää muun muassa kokki Jyrki Sukula, joka työskentelee myös kalanviljely- ja jalostusyrittäjänä Finnforel Oy:ssa.
Sukula harmittelee tiedotteessa, että suomalaiset syövät niin paljon ulkomaista kalaa, vaikka meillä olisi teoriassa täydet mahdollisuudet omavaraiseen kalatalouteen.
– Suomalainen kalankasvatus on todella edistynyttä ja tuottaa esimerkiksi norjalaista tuontikalaa parempaa, edullisempaa ja ekologisempaa kalaa, Sukula sanoo.
Lue myös: Tiesitkö tätä suomalaiskaupoissa myytävästä lohesta? Monella on edelleen väärä käsitys kirjolohesta
WWF: Kirjolohi on vastuullisempi vaihtoehto
Sukulan väitteet vahvistetaan myös WWF:n kalaoppaassa, jossa kasvatettu kotimainen kirjolohi on suositeltavien kalojen listalla.
– Pohjoismaissa kasvatettu kirjolohi on vastuullisempi vaihtoehto esimerkiksi kasvatetulle lohelle. Suomessa kirjolohen kasvatusta ohjaa tiukka ympäristölainsäädäntö ja -lupajärjestelmä ja kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia on onnistuttu vähentämään tuntuvasti, oppaassa todetaan.
WWF:n mukaan kirjolohta on perinteisesti kasvatettu verkkoaltaissa merellä tai läpivirtausaltaissa sekä maalla että laitoksissa. Viime vuosina kiertovesiviljelyn suosio on ollut kasvussa, sillä siinä voidaan säästää huomattavia määriä vettä ja pienentää ravinnekuormitusta.
Lue myös: Tiesitkö? Suomalaisella suosikkiruoalla oli ennen aivan eri nimi – sitten Kekkonen päätti vaihtaa sen
Lohen ja kirjolohen ero edelleen monelle hämärän peitossa
Urho Kekkonen keksi nimityksen kirjolohi. Kuvassa Kekkonen Venäjällä kalasaaliinsa kanssa vuonna 1977.
Sukula muistuttaa myös, että kotimaisella kirjolohella ja Norjan lohella ei mitään tekemistä toisensa kanssa. Tämä tuntuu olevan edelleen monille suomalaiskuluttajille epäselvää.
– Eiväthän ne ole edes sukua toisilleen! Suomessa kasvatettu kirjolohi on aitoa lähiruokaa ja sen lihakin on kiinteämpää kuin Norjan lohen, Sukula jyrähtää.
Maistaako lohen ja kirjolohen eron? Kalayritys Hätälä kertoo, että kirjolohen ja lohen maussa ei ole juurikaan eroa. Lohta myydään kaupassa myös nimillä merilohi ja Norjan lohi. Lohesta saatava filee on kirjolohifileetä suurempi, koska lohi on kookkaampi kala. Lohi on rasvaisempaa kun taas kirjolohessa on enemmän proteiinia.
Kirjolohi on tyynenmerenlohien sukuun kuuluva lohikala, joka on alun perin tuotu Suomeen ja muualle Eurooppaan Pohjois-Amerikasta. Norjan lohi puolestaan on peräisin Atlantin valtamerestä.
Vuoteen 1965 asti kirjolohi tunnettiin Suomessa sateenkaarirautuna tai forellina. Presidentti Urho Kekkonen päätti kuitenkin vaihtaa nimen kirjoloheksi, sillä nimi sopi hänen mielestään paremmin arvokalalle. Kun kirjolohipäivää vietetään 2. marraskuuta, nimen muuttamisesta tulee kuluneeksi tasan 58 vuotta.