Kirjolohipäivänä muistutetaan, miksi kotimaista kalaa kannattaa syödä.
Suomessa vietetään torstaina 2. marraskuuta Finnforelin julistamaa ensimmäistä kansallista kirjolohipäivää. Kansallisen kirjolohipäivän tarkoitus on lisätä tietoa kotimaisesta kalataloudesta ja herätellä kuluttajia pohtimaan, mistä kala heidän lautaselleen tulee.
Kotimainen kirjolohi on WWF:n kalaoppaan vihreällä listalla. Suomessa kirjolohen kasvatus eroaa muualla Pohjois-Euroopassa tapahtuvasta kasvatuksesta erityisesti tiukan ympäristölainsäädännön ja -lupajärjestelmän vuoksi. Sen sijaan esimerkiksi Etelä-Amerikassa kasvatetun kirjolohen ostamista olisi syytä välttää.
Kirjolohipäivän puuhamiehenä häärää muun muassa kokki Jyrki Sukula, joka työskentelee myös kalanviljely- ja jalostusyrittäjänä.
Lue myös: Ostatko kaupasta lohta tai kirjolohta? Pidä mielessä tämä
"80 prosenttia kaikesta kalasta on tuontikalaa"
Sukula vieraili torstaina Huomenta Suomessa avaamassa kirjolohipäivän taustoja. Sukulan mukaan kirjolohipäivän tavoitteena on nostaa kotimainen kala kunniaan ja saada sen kulutus kasvuun.
– On häpeä, että tällaisessa maassa, missä on puhtaat vedet, ilma ja maaperä, niin 80 prosenttia kaikesta kalasta on tuontikalaa. Siinä meidän täytyy ryhdistäytyä kalan tuottajina, -jalostajina ja tietysti myös valistaa kuluttajia, miten laadukasta kotimainen kala on.
Kuvassa pyydetyn kotimaisen kalan sesongit.
Suomessa syödään Norjan lohta yhtä paljon kuin kaikkea kotimaista kalaa yhteensä.
Sukulan mukaan kirjolohipäiväksi valikoitu marraskuun toinen päivä presidentti Urho Kekkosen vuoksi. Vuoteen 1965 asti kirjolohi tunnettiin Suomessa sateenkaarirautuna tai forellina. Kekkonenpäätti kuitenkin vaihtaa nimen kirjoloheksi, sillä nimi sopi hänen mielestään paremmin arvokalalle. Kun kirjolohipäivää vietetään 2. marraskuuta, nimen muuttamisesta tulee kuluneeksi tasan 58 vuotta.
Lue myös: Aleksi bongasi vantaalais-Lidlin lohifileistä yllättävän yksityiskohdan
Kirjolohta ei tuoteta tarpeeksi
Sukulan mukaan villikala ei tule riittämään kaikille, ja siksi tarvitaan myös kalan kasvatusta. Suomen kalankasvattajaliiton toiminnanjohtaja Janne Sankelo muistutti Huomenta Suomessa, että suomalaisilla on kyllä halukkuutta ostaa kotimaista kalaa.
– Suomalainen kala menee hyvin kaupaksi ja tutkimusten mukana suomalaiset haluavat kättää enemmän kotimaista kalaa. Ongelma on se, että yritykset eivät kykene tuottamaan riittävästi kirjolohta markkinoille. Tämän taustalla ovat moninaiset haasteet. Yksi niistä on lupapolitiikka.