Suomalaisten lempijuomaan, kahviin, liittyy monia tiukkaan tarttuneita uskomuksia, joista vain harva pitää paikkansa. Helsinki Coffee Festival keräsi yhteen yleisimmät kahvimyytit ja pyrkii murtamaan ne ammattilaisten avulla.
Kahviin liittyy monia syvälle pinttyneitä uskomuksia. Moni esimerkiksi uskoo, että lisäämällä kahvipuruja saa aikaan vahvempaa kahvia, osa puolestaan säilyttää kahvinpuruja pakastimessa. Monet kahviuskomukset ovatkin todellisuudessa myyttejä, eivätkä paranna kahvin makua tai valmistuskokemusta.
Jo kuudetta kertaa huhtikuussa järjestettävillä, Pohjois-Euroopan suurimmilla kahvifestivaaleilla oppii uutta kahvista ja sen valmistuksesta. Vuodesta toiseen Helsinki Coffee Festivaleilla nousee esiin myös monia kahviin liittyviä harhaluuloja. Tapahtuma keräsi yhteen yleisimmät myytit ja pyrkii murtamaan ne ammattilaisten avulla.
Myytti vai fakta – kahviasiantuntijat paljastavat totuuden
1. Banaani auttaa kahviövereihin?
Festivaalilla nautitaan paljon kahvia, ja monet saattavat saada liiallisesta kahvinjuonnista erilaisia oireita, kuten hermostuneisuutta, hikoilua tai vatsanväänteitä.
– Olemme huomanneet, että banaani auttaa kahviövereihin, sillä banaanissa on magnesiumia, kaliumia ja kuituja. Siinä on happoja sitovia ominaisuuksia, jotka auttavat muun muassa närästykseen. Kuidut taas ovat apu vatsaväänteisiin. Kahvi nostaa verenpainetta, banaanin sisältämä kalium taas laskee sitä, kertoo tapahtuman järjestäjä Maija Kestilä.
Hän kuitenkin muistuttaa, ettei asiasta ole olemassa tietellistä faktaa, vaan fakta perustuu useamman vuoden kokemukseen banaanin vaikutuksista.
2. Tummapaahtoinen kahvi on vatsaystävällisempää?
Kahvin paahtoaste ei niinkään vaikuta kahvin vatsaystävällisyyteen vaan kahvin laadukkuus.
– Laadukkaan kahvin kahvimarjat poimitaan käsin, jolloin joukkoon ei tule raakoja tai ylikypsentyneitä marjoja, mitä tulee marjojen sekaan koneellisesti poimittaessa. Raa’at marjat tekevät kahvista kitkerää. Laadukas, käsin poimittu kahvi on matalahappoisempaa eli vatsaystävällisempää. Ylikypsät tai pilaantuneet marjat taas aiheuttavat kahvissa epäpuhtauksia, joka voi aiheuttaa pahoinvointia, kertoo Johan & Nyströmin kahvipaahtimolta Ville Salo.
3. Ennen päiväunia kannattaa nauttia kahvia?
Monet asiantuntijat suosittelevat juomaan kahvin juuri ennen päiväunia.
– Päiväkahvin jälkeen kannattaa ottaa heti päiväunet, ennen kuin kahvin kofeiini vaikuttaa piristävästi. 15-30 minuutin päiväunien jälkeen kahvin avulla ei herää tokkuraisena, vinkkaa Salo.
4. Mitä enemmän lisää kahvipuruja, sitä vahvempaa kahvia?
Lisäämällä määrällisesti enemmän kahvipuruja kahvista ei tule vahvempaa. Vaan kitkerämpää.
– Mittaamalla enemmän kahvipuruja keittimeen kahvista tulee kitkerää ja pahanmakuista. Jos haluaa vahvempaa kahvia, kannattaa valita makuprofiililtaan voimakkaampi kahvi tai käyttää paahtoasteeltaan tummempaa kahvia, kertoo Salo.
5. Kahvi säilyy paremmin pakasteessa tai jääkaapissa?
Kahvi täytyy säilyttää oikein, jotta sen sisältämä kahvirasva ei eltaannu. Salon mukaan kahvin voi pakastaa ilmatiiviisti pakattuna silloin, jos sen käyttöön tulee pidempi tauko. Kun kahvin ottaa pakastimesta, tulee sen antaa hiljalleen lämmetä huoneenlämmössä ennen paketin avaamista.
– Kohmeisen pavun jauhaminen tai kahvin valmistaminen jäisestä kahvista ei missään nimessä ole maun kannalta suositeltavaa. En kuitenkaan suosittelisi pakastamaan kahvia, koska kahvi on aina parhaimmillaan tuoreena, Salo täsmentää.
– Jääkaappisäilytys voi sinänsä olla hyvä vaihtoehto kahvin säilyvyyden kannalta. Se ei kuitenkaan ole suositeltavaa, sillä jääkaapissa kahviin voi tarttua aromeja muista siellä säilytettävistä ruuista. Ei ole toivottavaa, että kahvi maistuu sinihomejuustolle tai vaikkapa graavilohelle, Salo jatkaa.
6. Ruokalusikkaa voi käyttää kahvin annosteluun?
Yksi hyvän kahvin lähtökohdista on oikeat mittasuhteet.
– Kahvia mitataan 6 grammaa desilitraa kohden. Yleensä kahvilaitteiden mukana tulee oikean kokoinen mittalusikka, josta näkee grammamääränkin. Ruokalusikkaa tai annostelijaa, josta oikeita mittasuhteita ei näe, en suosittele käyttämään, kertoo Salo.
7. Kahvinkeittimen vesisäiliön voi täyttää omalla kannulla?
Moccamasterin maajohtaja Tiina Airola sanoo, että vesi kannattaa aina kaataa erillisellä kannulla keittimeen.
– Näin kahvinkeittimeen kertyy vähemmän rasvaa, ja se pysyy paremmin puhtaana.
8. Kahvinkeittimen voi puhdistaa etikalla?
Airolan mukaan kahvinkeitin tulee puhdistaa kunnolla mieluiten kerran kahdessa viikossa kahvinkeittimen puhdistukseen tarkoitetulla ja kahvirasvaan tehoavalla puhdistusaineella. Keittimen osat kannattaa puhdistaa päivittäin miedolla astianpesuaineella. Myös kalkinpoisto tulee suorittaa säännöllisesti-
– Etikkaa en suosittele käyttämään kahvinkeittimen puhdistukseen, sillä siitä voi jäädä makuja keittimeen.
9. Suodatinpaperin laadulla tai materiaalilla ei ole merkitystä?
– Suodatinpaperilla on väliä, sillä se vaikuttaa kahvin makuun. Suosittelisin myös aina kastelemaan suodatinpaperin vedellä ennen kahvipurujen lisäämistä, jolloin paperin makua irtoaa kahviin vähemmän. Valkoisesta happivalkaistusta suodatinpaperista irtoaa makua kahviin vähiten, Airola vinkkaa.
10. Kahvia voi seisottaa kuumalla levyllä?
– Kahvia ei valmistamisen jälkeen kannata seisottaa esimerkiksi kahvinkeittimen levyllä, sillä se kuumentaa kahvin ja polttaa sen maun. Kahvi kannattaa aina keittää tuoreeltaan, ja sitä on hyvä tehdä vain sen verran mitä aikoo sillä hetkellä juoda. Mitä kauemmin kahvi seisoo, sitä pahemmalta se maistuu. Veden tulee olla raikasta ja kylmää sekä kahvijauheen tuoretta, Airola sanoo.
Airola muistutaa, että kahvi on aina parasta tuoreeltaan nautittuna ja pavuista jauhettuna. Kahvi säilyy paremmin papuina, sillä jauhetuista pavuista katoaa nopeammin aromit.
Lue myös: Yllättävä kikka tekee "huonostakin" kahvista paremman makuista: Tätä kannattaa lisätä kahvijauheen joukkoon
Omistatko Moccamaster -kahvinkeittimen? Tätä niksiä et tiennyt:
0:43
Lähde: Helsinki Coffee Festival