Pursuaako juhlapöytäsi taas herkkuja? Tässä oleellisimmat vinkit kodin ruokahävikin vähentämiseen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan suomalaisten kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain noin 120–160 kiloa, eli 20–25 kiloa henkilö kohden. Jopa kuusi prosenttia kotitalouksien ostamasta ruoasta päätyy roskiin.

Ruokahävikki kuormittaa ympäristön lisäksi myös kukkaroa. Jos vuodessa hävikkiä menee roskiin 20 kiloa, on se arvoltaan noin sata euroa.

Kuluttajan järjestämän Hävikkiviikko 2019 -kampanjan mukaan yksin asuva nainen heittää selkeästi eniten ruokaa pois, mutta myös lapsiperheissä on hävikkiä. 

Onneksi jokainen pystyy vaikuttamaan oman keittiönsä ruokahävikin määrään. Ennakointi sekä ruoan oikeanlainen säilyttäminen ovat avainasemassa. Lisäksi on olemassa paljon keinoja hyödyntää parasta ennen -päivämäärän ohittanut ruoka.

Joulun ja juhlapyhien lähestyessä on hyvä tarkastella jo etukäteen, miten välttää suuri hävikki. Jos jo arkena keittiön kaapit ovat täpötäynnä roskiin päätyvää ruokaa, miten käy joulun runsaille antimille?

Munatesti ja nahistunut salaatti rapeaksi

NPR haastatteli hävikkiruoka-ohjelman perustajaa sekä Waste-Free Kitchen Handbook -kirjan tehnyttä Dana Gundersia. Gunders jakoi tehokkaimmat vinkkinsä, joiden avulla voi välttää käyttökelpoisen ruoan heittämisen roskiin.

Gundersin mukaan parasta ennen -päivämäärä ei ole aina totuus. Kananmunia voi käyttää jopa 3–5 viikkoa päivämäärän umpeutumisen jälkeen. Helppo tapa saada selville, ovatko kananmunat vielä hyviä, on laittaa ne kulholliseen vettä. Jos kananmunat uppoavat, niitä voi syödä. Jos ne kelluvat, kannattaa munat heittää pois. Olemme myös aiemmin kertoneet, miten eri ruoista tunnistaa, voiko niitä vielä käyttää.

– Muun muassa nahistuneet vihannekset ja salaatit voi vielä pelastaa. Ne kannattaa laittaa jääkylmään veteen. Tämä toimii niin porkkanoiden, parsakaalin kuin salaatinlehtienkin kanssa, kommentoi Gunders.

Jos maidosta on mennyt päiväys, mutta se näyttää silti hyväkuntoiselta eikä tuoksu pahalta, kannattaa se hyödyntää leipomisessa. Gunders suosittelee käyttämään hapanta maitoa pannukakuissa tai keksitaikinassa.

Vinkit jouluruokien hävikin vähentämiseen:

- Pidä ruokahävikin torjunta jouluna mielessä
- Osta jouluruoat sopivan kokoisissa pakkauksissa, äläkä osta liikaa
- Suunnitelmallisuus on kaiken a ja o!
- Jouluruokien tähteiden hyödyntäminen
- Ylimääräisten ruokien pakastaminen

Lähde: Pakkaus ry

Pakastin hyötykäyttöön

Asiantuntija liputtaa myös pakastamisen ja säilömisen puolesta. Gunders kertoo, että jos häneltä on jäänyt esimerkiksi sipulia yli ruoanlaitossa, hän pakastaa sitä seuraavaa käyttökertaa varten. Myös leipä kannattaa pakastaa. Hyvä vinkki on viipaloida kokonainen leipä etukäteen, niin seuraavalla kerralla ei tarvitse ottaa kaikkea kerralla sulamaan.

– On helppoa pistää maito pakastimeen, jos lähdet lomalle. Kun tulet takaisin kotiin, sinun tarvitsee vain sulattaa se, eikä ensimmäisenä lomalta palattuasi tarvitse juosta kauppaan ostamaan kahvimaitoa! Gunders sanoo.

Jääkaapin hyödyntäminen on myös tärkeää. Vihannekset ja hedelmät säilyvät paremmin ilmatiiviissä astioissa. On myös hyvä säilöä ruoka läpinäkyviin astioihin, niin se ei unohdu jääkaapin perälle. Maitoa tai kanamunia ei kannata laittaa jääkaapin oveen, sillä ovea avatessa lämpötila vaihtelee jatkuvasti.

Ja ennen kaikkea järkevä ostoskäyttäytyminen

Kuten Luonnonvarakeskus, myös Gunders painottaa järkevää ruoan ostamista. Gundersin mukaan jopa puolet kaupasta ostetuista ruoista eivät ole suunniteltuja ostoksia. Siksi on hyvä jo etukäteen miettiä seuraavien päivien ruoat ja vielä ennen kassaa varmistaa, että sinulla on aikaa syödä ostamasi ruoat.

Jos kaupasta ostettu ruoka ei tule selviämään viikkotolkulla, pyri ostamaan pienempiä paketteja. Etenkin arkisin osta vain tarpeeseen. Fiksusta ostoskäyttäytymisestä kiittävät luonto ja pankkitilisi.

Marttojen sivustolla on myös hyviä vinkkejä oman ruokakäyttäytymisen tarkasteluun. Kannattaa esimerkiksi miettiä ruokien alkuperää, hamstraako liikaa tai sortuuko heräteostoksiin.

Lue lisää: Ysiluokkalaiset loihtivat kauppojen ruokahävikistä näyttäviä annoksia – uskoisitko näitä ruokia koululaisten tekemiksi?

Lähteet: NPR, Luonnonvarakeskus, Hävikkiviikko 2019, Pakkaus ry