Somessa yllytetään nyt boikotoimaan tuotteita, joiden viivakoodi alkaa luvulla 46 – mistä viivakoodin ensimmäiset numerot oikeasti kertovat?
Kun kuljet kassan kautta kotiin, myyjä piippaa jokaisesta tuotteesta viivakoodin. Mutta miten koodi määriytyy, ja voiko siitä päätellä jotain?
Ukrainan sodan alettua monet suomalaisyritykset ovat ilmoittaneet lopettavansa venäläistuotteiden myynnin. Sosiaalisessa mediassa sen sijaan on kehotettu boikotoimaan venäläisiä tuotteita niiden viivakoodin perusteella. Somessa väitetään tuotteen olevan peräisin Venäjältä, jos viivakoodi alkaa luvulla 46.
Somessa kiertää ohjeita viivakoodeista. Jos julkaisu ei näy, katso se täällä.
Paljastaako viivakoodi todella tuotteen valmistus- tai pakkausmaan?
Mitä viivakoodi kertoo?
Viivakoodeja on maailmalla lukuisia erilaisia, ja ne paljastavat paljon tietoa tuotteesta.
Suomessa yleisin tavaroiden tunnistamiseen käytetty viivakoodistandardi on EAN. Sen avulla merkitään muun muassa elintarvikkeet.
Lyhenne tulee sanoista European Article Number, "eurooppalainen artikkelinumerointi". Koodissa voi olla kahdeksan tai 13 numeroa.
Viivakoodin alussa on maatunnus
Viivakoodin alussa on aina maatunnus ja 7–9 merkin pituinen numerosarja, joka on rekisteröity tietylle yritykselle.
Suomen maatunnus on 64. Jos tuotteelle hankitaan viivakoodi Suomessa, se siis alkaa numeroilla 640, 641, 642, aina numeroon 649 asti, kertoo GS1.
Ruotsin koodi alkaa 73 ja sijoittuu siis välille 730–739. Venäjän koodeja ovat numerot välillä 460–469.
Näitä seuraa valmistajan numero; seuraavaksi tulee tuotenumero. Merkkijonon viimeinen numero on tarkistusnumero.
Koodi ei välttämättä kerro tuotteen alkuperää
Maakoodin ei pidä antaa hämätä, sillä koodin alku kertoo vain, minkä maan GS1-maaorganisaatiosta kyseinen koodi on myönnetty. Esimerkiksi Suomessa koodeja myöntää GS1 Finland.
Viivakoodin hankkii yleensä tuotteen valmistaja, mutta joissakin tapauksissa myös maahantuoja voi koodittaa tuotteet. Jos tuotteessa on jo koodi, sitä ei tarvitse hankkia uudelleen: ruotsalaisen tuotteen voi siis myydä Suomessa ruotsalaisella viivakoodilla.
Koodi ei siis välttämättä aina kerro tuotteen alkuperää. Tämä tieto löytyy yleensä kirjoitettuna paketista.
GS1 Finland myös ylläpitää järjestelmää, missä voi tarkastaa viivakoodille rekisteröidyn yrityksen.
Katso myös: Oletko huomannut tätä yksityiskohtaa Lidlin paistopisteellä?
Lähteet: KSML, Logistiikan maailma, UP Barcodes, Oulun seudun ammattiopisto
Artikkelia muokattu 3.3. klo 21.56: artikkelin pääkuvana ollut kuvituskuva on vaihdettu toiseen kuvituskuvaan.
Aiheeseen liittyvää:
Makuja-videot
Parhaat ruokaohjelmat
-
Koko Suomi leipoo
Koko Suomi leipoo on herkullinen hyvänmielen ohjelma, jossa taitavat kotileipurit kilpailevat parhaan leipurin tittelistä.
Suosituimmat reseptit
-
Lohta toscanalaiseen tapaan – Hanna Sumarin vartissa valmistuva hittiruoka
-
Mokkapalamutakakku yhdistää kaksi kahvipöydän herkkua
-
Vappu Pimiän yön yli -sämpylät
-
Uunijuurekset Kari Aihisen tapaan
-
Avokadopasta à la Alexander Gullichsen
-
Mokkapalamutakakku
-
Piparijäätelö
-
Anun lohipiirakka
-
Vappu Pimiän saaristolaisleipä
-
Itkukana – Hanna Gullichsenin helppo arkiruoka