Kauppaketju Lidlistä kerrotaan, mikä tuoteryhmä muodostui Suomen myymälöissä vuonna 2020 erityisen kovaksi hitiksi.
Videolla: Tällä leipävinkillä vähennät nerokkaalla tavalla hävikkiä
MTV Uutisten Makuja-ruokasivuilla kerrottiin aiemmin eri kauppojen hävikkiruokakäytännöistä. Tammikuussa kerrottiin, miten erilliset hävikkihyllyt ovat muodostuneet hitiksi ainakin K-ryhmän kaupoissa. S-ryhmän kaupoissa erillisiä hävikkihyllyjä ei ole, mutta tuotteiden punalaputtamiseen on olemassa oma systeeminsä. Lidlistä puolestaan kerrottiin, että Suomen jokaisesta 193 myymälästä löytyy omat hävikkihyllynsä tai alelaarinsa.
Nyt Lidl paljastaa tarkempia lukuja hävikkimyyntinsä takaa. Tilastoista käy ilmi, että hävikkiruoka on todella lyönyt läpi ja vuonna 2020 sitä myytiin Lidlissä hurjat määrät.
Hävikkiruokaa myytiin lähes kuusi miljoonaa kiloa
Uutta puhtia hävikkiruoan myyntiin Lidleissä toi vuonna 2019 käyttöön otettu hedelmien ja vihannesten sekä paistopisteleipien hukka-ale. Sen myötä hävikin torjumisen takia alennetulla hinnalla myydyn ruoan määrä nousi vuonna 2020 jo 5,9 miljoonaan kiloon.
– Hävikkituotteissa on oranssi aletarra. Siirrämme tuotteet alelaariin hyvissä ajoin eli niissä on käyttöaikaa jäljellä useita päiviä, koska emme halua, että hävikki siirtyy kaupasta kotiin. Alelaarit ovat olleet meillä käytössä vuosikaudet, kertoo vastuullisuusasiantuntija Jenni Hakkarainen Lidlin tiedotteessa.
"Kahden euron hävikkihevilaatikosta on tullut tavoiteltu erikoisuus, jonka ostamisesta ihmiset postaavat someenkin", Lidliltä kerrottiin maaliskuussa 2020.
Hukka-ale puolestaan on toimivaksi havaittu keino puuttua sellaisten tuotteiden hävikkiin, joiden myyntiaika on hyvin lyhyt. Hukka-alessa myydään edellisenä päivänä myymättä jääneitä hedelmiä, vihanneksia ja paistopisteen leipätuotteita. Paistopisteleivät löytyvät aamupäivisin paistopisteen läheisyydestä ja hevilaatikot kassojen jälkeen, jos myytävää on jäänyt.
– Hukka-alen tuotteet ovat syömäkelpoisia, mutta voivat olla kolhiintuneita eli nähneet ne hehkeimmät hetkensä. Vuodessa hukka-alella voidaan pelastaa peräti miljoona kiloa leipää ja heviä hukalta, Hakkarainen sanoo.
Mitä tapahtuu hävikkituotteille, jotka eivät mene kaupaksi?
Lidlin mukaan hävikin osuus kaupan ruokakiloista on ketjussa vain noin puolitoista prosenttia. Lähtökohtaisesti hävikki pyritään painamaan alas etukäteen. Jos tuote on kuitenkin myymättä ja viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen -päiväys lähestyy, sen hinta alennetaan.
– Alennukset ovat loppupään keino. Todella tärkeää hävikin torjumisessa on se, mitä tapahtuu etukäteen: hyvä tilausten suunnittelu, kylmäketjujen hallinta ja nopea kierto, Hakkarainen kertoo.
Kaupasta hävikki ei päädy kaatopaikalle, vaan se hyödynnetään eri keinoin. Myymättä jääneitä tuotteita luovutetaan ruoka-apuun sekä käytetään rehunvalmistuksessa ja energiantuotannossa. Lidlillä on käytössään myös biokaasurekka, joka kulkee myymälöiden biojätteestä valmistetulla biokaasulla.
Myös asiakkaat voivat vaikuttaa: Tästä muistutuksena nerokas merkintä maitopurkissa
Hävikin vähentäminen on myös kuluttajien vastuulla. Eniten ruokaa päätyy nimittäin roskiin kotitalouksissa, eikä suinkaan ruokakaupoissa.
Lidl muistuttaa asakkaita hävikkiasioista myös tuotepakkauksissa. Viime syksyn ketjussa otettiin käyttöön nerokas merkintä maitopurkeissa. Pohjolan Meijeri -merkkisiin maito- ja piimätölkkeihin lisättiin merkintä "parasta ennen, kenties kelvollista kauemminkin". Logo kertoo siitä, että tuote voi olla vielä aivan kunnossa, vaikka parasta ennen -päiväys saavutetaankin.
– Parasta ennen -merkintä liittyy tuotteen laadullisiin ominaisuuksiin, ei turvallisuuteen. Kannattaa käyttää omia aisteja ennen kuin kaataa maidon tai piimän viemäriin, Hakkarainen muistuttaa.
Lue myös: Lidliin tuli myyntiin hämmentävä paistopistetuote – testasimme sen
Lähde: Lidl