Tämän suomalaiset perinneruoat paljastavat meistä - oletko samaa mieltä?

Ulkomaalaisen silmissä suomalainen ruoka saattaa näyttää vähemmän houkuttelevalta, mutta tarkemmin ajatellen se saattaa jopa kuvata sitä, millaisia ihmisiä me olemme.

Come Dine with Me -tv-ohjelman voittanut toimittaja ja kokki Ebba Håkans valottaa InkTank-sivustolla, millaista suomalainen ruoka oikeasti on.

1. Ruokaa metsistä ja järvistä

Suomi on tunnettu sen metsistä ja tuhansista järvistä. 78 prosenttia maan pinta-alasta onkin metsää ja joka viides suomalainen kuuluu sukuun, joka omistaa osan siitä.

Jokamiehenoikeudella metsien antimista voi käytännössä nauttia kuka tahansa. Noin 300 000 tuhannella suomalaisella on myös metsästyslupa ja ruokapöydästä voi löytyäkin hirveä, peuraa tai jopa karhua.

Riista ei kuitenkaan kuulu jokapäiväiseen ruoanlaittoon. Metsän antimista sen sijaan käytettyjä raaka-aineita ovat marjat ja sienet.

Kalan ollessa Suomessa suosittua, niin meri- kuin järvikalatkin kuuluvat vahvasti suomalaiseen ruokapöytään.

Mitä tämä kertoo suomalaisista?

Voit viedä suomalaisen pois metsästä, mutta et voi viedä metsää suomalaisesta. Sisimmässämme olemme aina metsäkansaa.

2. Ruisleipää sen olla pitää!

Rautakaudesta asti Suomessa on viljelty ruista ja keskiajalla siitä tuli tärkeä osa suomalaista ruoanlaittoa. Ilmasto on suotuinen rukiin viljelyyn ja ruisleipä onkin lunastanut paikkansa yhtenä suosituimmista ruoka-aineista suomalaisten keskuudessa.

Muualla myytävään ruisleipään verraten suomalaisen leivän ohje on yksinkertainen. Siihen ei lisätä ylimääräistä sokeria, vaan leipä koostuu neljästä raaka-aineesta: ruisjauhosta, taikinajuuresta, vedestä ja suolasta.

Ruisleivän keskellä oleva reikä on peräisin ajalta, jolloin ruisleipää kuivatettiin ja varastoitiin keittiön katossa orren avulla. Kuivattuna ruisleipä ei käytännössä homehdu.

Mitä tämä kertoo suomalaisista?

Suomalaiset ovat tottuneet selviytymään hankalissakin olosuhteissa. Muualla maailmassa arvostetaan pehmeää leipää, mutta me voimme syödä myös kovaa leipää, joka säilyy kuukausia.

3. Saunassa valmistetaan myös ruokaa

Suomalaiset eivät ainoastaan sauno saunassa, vaan siellä voi valmistaa myös ruokaa. Kuten monet suomalaiset perinneruuat, saunassa ruoan valmistaminenkin liittyy olosuhteisiin, kuten ilman viileyteen.

Ennen lihan valmistamista saunassa, sitä roikotettiin muutama päivä, jonka jälkeen se laitettiin vielä muutamaksi päiväksi suolaveteen. Valmistusmetodi tekee lihasta suolaista ja mureaa. Savusaunassa lihaan tarttuu myös herkullinen savun maku.

Mitä tämä kertoo suomalaisista?

Suomalaiset rakastavat saunomista. Osaamme käyttää perinteitämme hyödyksi, tai sitten olemme oppineet ajan kanssa näkemään vähemmän vaivaa laittaessamme ruokaa. Lihahan kypsyy tekemättä mitään.

4. Veren maku suussa

Verta on käytetty Suomessa pitkään osana ruoanlaittoa. Olemme oppineet hyödyntämään kaikki osat ruoaksi teurastettavasta eläimestä. On olemassa verileipää, verilettuja ja verimakkaraa, joka tunnetaan paremmin Tamperelaisena mustana makkarana. Mustaa makkaraa tarjotaan usein suomalaisen metsämarjan puolukan kanssa.

Mitä tämä kertoo suomalaisista?

Aikoinaan ruoansaanti oli Suomessa epävarmaa. Meidän oli käytettävä kaikki mahdollinen ravinto hyväksi.

5. Snägärit kunniaan

Ulkomaalaisen silmissä sana snägäri saattaa näyttää oudolta. Sana tulee kuitenkin usein tutuksi varsinkin yöllä pubista kotiin suunnatessa. Sägäreiden tarjonta tarkoittaa käytännössä suomalaista street foodia. Nakkikioskien tarjonta vaihtelee jo pelkästään paikkakunnan mukaan. Suosituimpia ruokia ovat kuitenkin lihikset, hodarit ja makkaraperunat.

Mitä tämä kertoo suomalaisista?

Suomalaiset nähdään usein jurona tai ujona kansana. Alkoholi saattaa kuitenkin muuttaa monen suomalaisen ennakkoluuloja niin ihmisiä kuin ruokaakin kohtaan. Nakkikioskin jonossa luomme uusia kontakteja.

Lähde: Inktank.fi