Kaupoissa on tarjolla kymmenittäin erilaisia leipiä, mutta kaikki niistä eivät ole yhtä hyviä kuin toiset. Ruotsalainen ravitsemusterapeutti neuvoo, kuinka erotat hyvän leivän huonosta.
Vaikka moni uskoo, että tumma leipä on vaaleaa terveellisempi vaihtoehto, tämä asia ei ravitsemusterapeutti Martin Brunnbergin mukaan ole niin yksiselitteinen kuin voisi luulla. Värin sijaan Brunnberg kehottaa ensimmäiseksi kiinnittämään huomiota leivän rakenteeseen ja valitsemaan kiinteitä, vatsan täyttäviä leipiä.
Tämän lisäksi mies kannustaa etsimään kokojyväisiä vaihtoehtoja. Paketit kannattaa tarkastaa myös ravitsevaan leipään kuulumattomien ainesosien varalta.
– Lopuksi, etsi ainesosaluettelosta sokeria tai siirappia. Jos valitset oikean leivän, voit syödä sitä huoletta kolmesta neljään viipaletta päivässä, Brunneberg toteaa Expressen-lehden haastattelussa.
LUE MYÖS: Tässä ovat Suomen suosituimmat kauraleivät – kaurapitoisuuksissa hurjia eroja
Miehen mukaan hyvän leivän löytäminen voi olla vaikeampi tehtävä kuin voisi luulla.
– Kaupoissa on yleensä tarjolla 30–50 erilaista leipää, mutta vain kourallinen hyviä vaihtoehtoja.
Paistopistetuotteet eivät sen parempia vaihtoehtoja
Brunnberg muistuttaa ihmisiä yleisestä harhasta, johon moni kuluttaja sortuu; kuitupitoisuudesta. Vaikka pakkauksessa mainostettaisiinkin korkeaa kuitupitoisuutta, se ei miehen mukaan kerro vielä mitään siitä, tuleeko kuitu leipään kokonaisista jyvistä vai kokojyväjauhoista. Jälkimmäinen vaihtoehto johtaa verensokerin nopeaan nousuun.
Myös sokeripitoisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota ja tarkistaa, tuleeko sokeri leipään hedelmistä vai puhtaasta sokerista. Brunnberg muistuttaa, että sokerillekin voi löytyä pakkauksesta useampi eri nimitys.
– Siitä voidaan käyttää nimiä dekstroosi, hedelmäsokeri, sakkaroosi tai siirappi, Brunnberg muistuttaa.
Oikein valittua leipää voi syödä useammankin palan päivässä.
Brunnberg muistuttaa samojen asioiden pätevän myös kauppojen paistopisteleipiin, sillä leivät eivät ole kotitekoisia, vaan tulevat myymälöihin joko valmiina pakasteina tai jauhoseoksina. Usein nämä leivät sisältävät myös erilaisia säilöntäaineita kuivumisen estämiseksi.
Miehellä on sanansa sanottavana myös näkkileivästä ja riisikakuista. Riisikakkuja mies kritisoi niiden nopean hajoamisen ja imeytymisen, ja tästä seuraavasta verensokerin nopeasta noususta.
– Näkkileivästä voi varmasti saada kuituja, mutta ne eivät sisällä täysjyvää. Rakenteeltaan ne ovat myös uskomattoman ilmavia ja nostavat verensokeria enemmän kuin mitkään muut saman kuitupitoisuuden omaavat leivät.
Lähde: Expressen
***
1:05
