Kauran kulutus Suomessa on mahdollista tuplata ja vientimäärät moninkertaistaa. Kauran kulutusta ja suomalaista kaurabisnestä onkin ryhdytty vahvistamaan uudella miljoonatutkimuksella.
Kaura on saanut terveellisten ominaisuuksiensa myötä paljon ansaittua huomiota, ja sitä käytetään Suomessa entistä monipuolisemmin innovatiivisten tuotteiden raaka-aineena. Makuja.fi uutisoi vastikään suomalaisten yritysten lanseeraavan kilpaa markkinoille uusia kauratuotteita.
Suomessa kauraa kulutetaan tällä hetkellä noin 7,3 kiloa henkilöä kohden, ja kulutus kasvaa noin 10 prosentin vuosivauhdilla. Sen lisäksi, että kauraa kulutetaan paljon, sitä myös tuotetaan suuria määriä; Suomi on yksi maailman suurimmista kaurantuottajamaista.
Alati kasvava kaurabuumi tarjoaa Suomelle ainutlaatuisia vientimahdollisuuksia.
"Kauratuotteille on nyt suuret vientimahdollisuudet"
Kauratuotteiden kasvava kansainvälinen suosio antaa Suomelle mahdollisuuden nousta merkittäväksi tekijäksi globaaleilla kaura- ja kauratuotemarkkinoilla.
Tuotekehitystä kuitenkin jarruttaa se, ettei kauraerien laadun ja koostumuksen vaikutusta prosessointiin ja lopputuotteen laatuun tunneta riittävän hyvin.
Uusi OatHow-tutkimusprojekti pyrkii luomaan uutta tietoa kauraraaka-aineista uusien kaurainnovaatioiden kehittämistä varten.
Kauratuotteet kiinnostavat myös maailmalla.
– Kuluttajat toivovat uusia lihaa tai muita eläinperäisiä tuotteita korvaavia vaihtoehtoja, joten Suomen elintarviketeollisuuden korkeatasoisille kauratuotteille on nyt suuret vientimahdollisuudet, toteaa projektin koordinaattori Emilia Nordlund VTT:ltä.
Suomessa viljellään lukuisia kauralajikkeita, ja lajikkeen lisäksi kauran laatuominaisuuksiin vaikuttavat satokauden kasvuolosuhteet. Kauraerien laatuvaihtelu aiheuttaa ongelmia teollisuudessa, kun ei tiedetä, miten tuotantoprosesseja tulisi säätää raaka-aineen laadun mukaisesti: taikina tarttuu kattiloihin, syntyy turhaa jätettä eikä lopputuotekaan välttämättä vastaa kuluttajien toiveita.
Projekti keskittyy erityisesti löytämään yhteyksiä kauran prosessointilaadun ja kauramateriaalista mitattavien ominaisuuksien välillä.
LUE MYÖS: Tattijäätelö on suomalaisyrityksen uusin vientiherkku – metsäiset maut herättäneet kiinnostusta aina Japania myöten
VTT:n koordinoima OatHow-hanke toteutetaan vuosina 2019–2020 osana Business Finlandin Food From Finland 2.0 -rahoitusohjelmaa ja sen kokonaisbudjetti yltää 2 miljoonaan euroon.
Lähde: VTT