Yksi pikaruoka on nyt kaikkien huulilla Suomessa: "Vallankumous"

dif herlevi
Premium-kebab on nyt ilmiö ja muun muassa burgerimiehenä tunnettu Akseli Herlevi on lähtenyt mukaan kebab-bisnekseen. DIF döner

Ensin tulivat premium-burgerit, sitten -pizzat ja nyt kohistaan kebabista. 

Pikaruokatrendeissä on nähtävillä selkeä kebab-buumi. Viimeisen vuoden aikana Suomeen on avautunut uusia, laatukebabiin keskittyviä ravintoloita, joista osa on kasvanut kokonaisiksi ketjuiksi.

Nopean syömisen suosion kasvun myötä myös S-ryhmä kehitti oman premium-kebabiin keskittyvän ravintolakonseptin. Ketju kuvailee kyseessä olevan "kebabin vallankumous".

Berliinissä syntyi 1970-luvun alussa neronleimaus, döner kebab, josta muodostui pian kaupungin kansallisannos. Döneristä tuli hitti ei vain Berliinissä, vaan koko Saksassa ja Euroopassa. Suomen ensimmäinen kebabgrilli avattiin 1980-luvulla Porissa ja sittemmin se on tullut tunnetuksi erityisesti pikkutuntien tuhtina mättöruokana.

– S-ryhmän uusin ravintolakonsepti Babista luo rohkeasti uudenlaista kebab-kulttuuria. Nyt unohdetaan pikaruoka ja paperikääreet, tuhatvuotisen perinteen omaava kebab saa tässä vallankumouksessa ansaitsemansa arvon, ketjun tiedotteessa julistettiin elokuussa.

Ensimmäinen Babista-ravintola avautui kesällä Mikkelissä ja on saanut siellä hyvän vastaanoton. Lokakuussa S-ryhmä tiedotti avaavansa Babistan Ouluun. Tarkoituksena on vielä avata Suomessa yhteensä jopa 20 ketjun ravintolaa.

Burgerimieskin lähti kebab-bisnekseen

Jo S-ryhmää ennen kebab-bisnekseen ryhtyi myös burgerimiehenä tunnettu kokki ja ravintoloitsija Akseli Herlevi. Herlevi perusti Naughty BRGR -ravintoloiden rinnalle viime syksynä DIF Döner -ravintolan yhdessä Lähi-Idän makuihin erikoistuneen keittiömestari Iman Gharaghozlun kanssa.

Kebab on ollut Suomessa pitkään tunnettua ja suosittua ruokaa, mutta sitä ei ole lähdetty "laadullistamaan" aiemmin samaan tapaan kuin esimerkiksi napolilaista pizzaa. Pääkaupunkiseudulla ovat aiemmin vaikuttaneet muun maussa Holy Døner- ja Döner Harju -ravintolat, mutta nyt kebab-ilmiö on selkeästi laajentumassa muuallekin.

Myös Hesburgerissa ollaan havaittu kebab-ilmiö ja pikaruokaketju perustikin oman HeseKebabin. Se  on erillinen konsepti Hesburger-ravintoloiden yhteydessä.

Luulen, että kebab menestyy nyt, koska kebab-puolella ei vielä ole tapahtunut samanlaista kehitystä kuin aiemmin burgereissa ja pizzassa, Herlevi pohtii. 

Laatukebabin salaisuus?

Miten kebabista sitten tehdään premium-tuote?

– Se on aika helppoa. Suurin osa kebabistahan ei Suomessa ole naudanlihasta tehtyä, vaan kalkkunaa. Iman sanoo, että kebabiksi saa kutsua lihaa, jossa on 10 prosenttia naudanlihaa. Monet käyttävät siis kalkkunaa, meillä on 100-prosenttista naudanlihaa, Herlevi sanoo.

Laadukkaan lihan lisäksi hyvään kebabiin tarvitaan maukkaat kastikkeet. Annosten kanssa ei Herlevin mukaan kannata kikkailla sen enempää. 

– Ihmiset syövät täällä iskenderiä, kebabia riisillä, kebabia ranskalaisilla ja kebabia salaatilla. Sitä ei pidä lähteä muuttamaan, vaan pitää tehdä vain paremmin. Vähän raikkaammat salaatit, paremman makuiset kastikkeet ja oikea liha. Siinä se on.

Kebabin lisäksi Herlevi on sittemmin laajentanut bisneksiään myös hot dogien pariin. Aikooko kokki ottaa haltuun koko pikaruokaskenen?

– Pizza puuttuu vielä, se on itselleni ehkä kaikista vaikein. Jos olen yrittänyt tehdä pizzaa, niin siitä ei tule ikinä mitään. Jos tekisin pizzaa, niin tarjoaisin varmaan pelkkiä pizzapaloja, Herlevi pohtii. 

Katso myös video: Kuinka kauan jauheliha säilyy pakastimessa?

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat

    • masterchef2 (002)
      MasterChef Suomi

      MasterChef-keittiön valtaavat amatöörikokit! Satojen hakijoiden joukosta valitut, Suomen parhaat kotikokkaajat havittelevat liekinkuumaa MasterChef Suomi -arvonimeä ja 10.000 euron rahapalkintoa. Riittävätkö taidot kelloa vastaan kokatessa miellyttämään tuomaristoa? Uudella kaudella Kape Aihisen seuraksi tuomarikolmikkoon liittyy kaksi huippukokkia, Henri Alén sekä vaikuttavan kansainvälisen uran luonut Helena Puolakka.