"0,5 prosenttia pääsee takaisin normaalielämään" – ex-narkomaani Eetu Pakkanen kiertää kouluja kertoakseen, miksi hänen historiaansa ei kannata toistaa

Jo pitkään kuivilla ollut päihdekasvattaja Eetu Pakkanen kertoo, että hänen opettajansa sanoi hänelle jo lapsena, että tämä poika kerjää verta nenästään. Pakkanen joutui koulussa väkivallan kohteeksi, mikä johti siihen, että hän alkoi hakea hyväksyntää isommiltaan käyttämällä päihteitä. Lopulta elämä pyöri huumeriippuvuuden ympärillä.

– Sä oot valmis kusettamaan jokaista sun ympärillä, varastamaan, valehtelemaan, Pakkanen kuvailee entistä arkeaan. 

Pakkanen vertaa huumearkeaan Reindeerspotting-elokuvaan.

– Elämä oli täysin sisällötöntä.

Vertaistukiryhmästä uuden alun löytäneen Pakkasen mukaan suomalainen päihdehoito on hataralla pohjalla. Hän toivoo pitkiä päihteettömiä kuntoutusjaksoa nykyisten riippuvuutta ylläpitävien korvaushoitojen tilalle. Pakkasen mielestä huumeiden käytöstä ei pitäisi rankaista. 

– On paljon todisteita ympäri maailmaa, että rikollisuus ja päihteiden käyttö on vähentynyt, kun rangaistavuus on poistettu.

Rangaistukset huumeiden käytöstä "epäinhimillisiä"

Yhtä lailla MTV Uutisten haastattelemien rikosoikeuden professorien mielestä huumeiden käytöstä ei pitäisi koskaan rangaista. Asiantuntijoiden mukaan nykykäytäntö on epäinhimillistä.

– Rikosoikeudelliset toimenpiteet eivät ole saavuttaneet sellaisia tavoitteita, joita niihin voidaan kytkeä ja nähdäkseni huumausaineiden käytön dekriminalisointi olisi hyvä askel siihen suuntaan, että aletaan painottamaan enemmän sosiaali- ja terveyspolitiikan keinoja, toteaa Sakari Melander, rikosoikeuden professori, Helsingin yliopistosta. 

– Huumausainerikoksista saattaa tulla hyvin ankaria rangaistuksia verrattuna vaikkapa seksuaalirikoksiin tai ihmiskauppaan, Melander kertoo nykyjärjestelmästä.

– Ylipäätään ei ole järkevää rangaista huumeiden käyttäjiä huumeiden käytöstä, vaan miettiä sitä enemmän hoidollisena toimenpiteenä niillä, joilla se on ongelma. Ja niillä, joilla se ei ole ongelma, niin on rikosoikeudellisesti hiukan kyseenalaista, jopa omalaatuista, että rangaistaan teoista, joista ei aiheudu kenellekään oikeastaan mitään vahinkoa, arvioi Tatu Hyttinen, rikosoikeuden apulaisprofessori, Turun yliopistosta.  

– Sosiaali- ja terveydenhuollon puolta tässä tarvitaan. Resurssit sillä puolella ovat hyvin niukat ja tällä kontrollilla tämä asia pidetään poissa silmistä, sanoo Kimmo Nuotio, rikosoikeuden professori, Helsingin yliopistosta.

Professori Nuotion mukaan käytön kriminalisointi on puhdistanut huumeongelmaa yhtä vähän kuin muinainen kieltolaki tehosi alkoholin käyttöön.

Entisen huumeidenkäyttäjän Eetu Pakkasen viesti nuorille on selvä: huumetielle ei kannata lähteä. 

– 0,5 prosenttia päihteiden käyttäjistä pääsee takaisin normaalielämän pariin, sanoo Pakkanen.

Lue myös:

    Uusimmat