Pentti Karvonen on suurin syy siihen, miksi Suomen huumetilanne on aivan poikkeuksellinen – istui vankilassa hoidosta, joka nyt on laillinen: "Elämäntyöni oli lopettaa heroiinikauppa Suomessa"

– Päämieheni on typerä idealisti, Don Quijote, Subutex-lääkärinä mediassa tunnetun Pentti Karvosen asianajaja totesi lehdistölle vuonna 2002.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoi tällä viikolla huumausainekuolemien jatkavan kasvuaan Suomessa. Yleisimmin huumekuoleman taustalla ovat opioidit, erityisesti korvaushoitolääkkeistä tunnettu buprenorfiini. Kauppanimellä Subutex tunnettu buprenorfiini ei aiheuta kuolemia yksinään, vaan kuolemat liittyvät sen sekakäyttöön rauhoittavien lääkkeiden ja/tai alkoholin kanssa.

Suomi on erikoisuus koko Euroopan mittakaavassa. Muualla Euroopassa, mukaan lukien Pohjoismaissa, huumekuolemia aiheuttavat pääasiassa muut aineet, kuten heroiini. Suomessa heroiini kuitenkin korvaantui vuosituhannen vaihteessa buprenorfiinilla, eikä heroiinin käyttöä tai käyttäjiä juuri Suomessa enää juuri ole.

Lue myös: Norjassa taistellaan huumeidenkäyttöä vastaan ilmaisella heroiinilla – professori kertoo, miksi se ei täällä kannata: "Missään ei käytetä näin yksinomaisesti kuin Suomessa"

Lääkäri salakuljetti lääkkeitä potilaille

Karvosella oli muutoksessa merkittävä rooli. Karvonen salakuljetti Suomeen ja toimitti heroiiniongelmaisille vuosituhannen vaihteessa suuria määriä Subutexia, vaikka korvaushoito ei ollut Suomessa laillista. Karvonen tuomittiin lopulta huumausainerikoksista vankeuteen ja hän menetti toistaiseksi oikeutensa työskennellä lääkärinä.

Nykyään korvaushoito on olennainen osa suomalaista huumehoitoa.

Karvonen ei yksin ole vastuussa muutoksesta. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen oikeuskemisti Pirkko Kriikku kertoo, että Subutexin yleistyminen kytkeytyy Afganistanin sodan aiheuttamaan heroiinipulaan. Suomi on kuitenkin siinä poikkeuksellinen maa, että heroiiniin ei sittemmin palattu vaan huumeita käyttävät jatkoivat buprenorfiinilla.

Lue myös: Yhä vanhemmat suomalaiset kuolevat huumeisiin – aineiden yhteiskäytöllä erikoista matematiikkaa: "Yksi plus yksi onkin neljä"

”Hoito on yhtä simputusta”

Nykyään 78-vuotias Pentti Karvonen kertoo puhelimessa tehneensä huumetyötä 40 vuoden ajan. Subutex-episodin myötä Karvoselta lähtivät lääkärin oikeudet toistaiseksi, mutta hän kertoo yhä konsultoivansa asiakkaita huumehoitoon liittyen, vaikka ei voikaan tehdä diagnooseja, määrätä reseptejä tai kirjoittaa sairaslomaa.

Karvonen oli aikanaan hoitojärjestelmän kriitikko, eikä ole muuttunut vuosien saatossa siinä suhteessa. Hän kritisoi haastattelun aikana paitsi nykyistä hoitojärjestelmää myös huumepolitiikan kokonaiskuvaa.

Erityisesti Karvosta hiertää se, kuinka monin paikoin korvaushoidossa vahditaan potilaita, ja näiden retkahtamisista päihteiden käyttöön rangaistaan esimerkiksi eväämällä kotilääkkeiden saanti. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön tulee päivittäin käydä hakemassa lääkkeensä terveydenhuollosta sen sijaan, että saisi esimerkiksi viikon lääkkeet kotiinsa.

– Hoito on useilla paikkakunnilla yhtä simputusta. Yhtä kyykyttämistä, hän lataa.

Rangaistusten pelko johtaa hänen mukaansa potilaiden valehteluun, ja se taas estää päihderiippuvuuden kunnollisen hoidon: terapia voi hänen mukaansa onnistua vain luottamuksellisessa ja pelottomassa ilmapiirissä. Kun päihdeongelmaa ei saa hoidettua, johtaa se huumekuolemiin.

– Rankaisupolitiikka aiheuttaa sen, että ilmapiiri muuttuu äärimmäisen kielteiseksi, hän kuvailee.

Aloittaisi korvaushoidon aiemmin

Karvosesta korvaushoito myös aloitetaan liian myöhään, tietynlaisena viimeisenä hoitomuotona, jota edeltää useita käyntejä katkolla tai muissa palveluissa. Hän olisi valmis aloittamaan korvauhoidon ensimmäisenä hoitona, jos päihdeongelma on jatkunut päivittäisenä riippuvuutena yli puoli vuotta.

– Opiaattiriippuvaisen elämä rauhoittuu ja ihminen pysyy toimintakykyisenä. On paljon ihmisiä jotka eivät selviä ilman korvaushoitoa, hän sanoo.

Vaikka kritiikkiä on paljon, on hän tyytyväinen tapahtuneesta kehityksestä. Esimerkiksi käyttöön tullutta ihon alle ruiskutettavaa, pitkään vaikuttavaa korvaushoitovalmistetta hän kuvailee parhaaksi uutiseksi korvaushoidon saralla 15 vuoteen. Aine vapautuu hitaasti ihon alla niin, että henkilön ei tarvitse hakea uutta lääkettä viikkoihin. Samalla se estää aineen valumisen katukauppaan, sillä potilas ei saa lääkkeitä kotiinsa vietäväksi.

Lue myös: Uusi tutkimus paljastaa: Suomessa on mahdollisesti yli puolet enemmän huumeongelmaisia kun aikaisemmin arvioitu

Elämäntyöni oli lopettaa heroiinikauppa Suomessa

Karvonen kuvailee itseään korvaushoidon pioneeriksi, joka halusi heroiinin pois Suomesta.

– Elämäntyöni oli lopettaa heroiinikauppa Suomessa, hän toteaa

Hän kuvailee 20 vuotta sitten matkustaneensa ympäri maata kymmenessä kaupungissa suosittelemassa ihmisiä jättämään heroiinin ja ottamaan tilalle Subutexia.

– Olin tappaa itseni ylitöillä, mutta sain viestin perille. Porukka rupesi käyttämään Subutexia. Se oli tietysti laitonta, mutta katu-Subutex lopetti katuheroiinin.

Tämä hänen mukaansa myös rauhoitti tilannetta kaduilla heroiinialakulttuurin väistyttyä. Muutoksella on voitu myös ehkäistä huumekuolemia, vaikka Subutexin sekakäyttö muiden aineiden kanssa onkin Suomen yleisin huumekuoleman syy. THL:n oikeuskemisti Pirkko Kriikun mukaan tilanne voisi olla vielä nykyistä synkempi, jos suomalaiset huumeiden käyttäjät olisivat palanneet heroiinin käyttäjäksi.

– Jos heroiini olisi Suomessa se ykköspäihde, myrkytyskuolemien määrä olisi takuuvarmasti paljon korkeampi. Heroiini on kuitenkin paljon vaarallisempi kuin buprenofiini, joka on itsessään hyvinkin turvallinen korvaushoidossa, kun sitä käytetään oikein, hän arvioi MTV Uutisten haastattelussa tällä viikolla.

Lue myös: Huumekuolemat ovat kolminkertaistuneet 2000-luvulla Suomessa – yleisin syy on korvaushoitolääke buprenorfiinin yliannostus

”Monta asiaa olisi voinut tehdä tyylikkäämmin”

Karvonen joutui toimistaan vastuuseen oikeudessa, ja sai vuosien saatossa useita tuomioita. Hän kuvaileekin elämänsä olleen oikeussalitaistelua, joiden aikana hän tuli tutuksi myös tavallisille suomalaisille uutisten välityksellä. Hän vitsaileekin väitelleensä oikeussaleissa eikä yliopistolla. Karvosen pisin tuomio oli 2,5 vuotta ehdotonta vankeutta törkeästä huumausainerikoksesta.

– Laitettiin vankilaan lepäämään. Siellä huilasin ja keräsin voimia, ja palasin tekemään töitä, mutta eri metodein, Karvonen kuvailee.

Tuomioissa käy ilmi oikeuden ymmärrys Karvosen motiiveista. Karvosen teon kuvailtiin poikenneen olennaisesti tavallisesta huumausainerikoksesta, sillä hän pyrki omaksumillaan menetelmillä hoitamaan huumeriippuvaisia potilaitaan. Korkeimmassa oikeudessa tuomarit olivat myös erimielisiä siitä, pitäisikö Karvosta rangaista teosta lainkaan.

– Nykykokemuksella monta asiaa olisi voinut tehdä tyylikkäämmin, paremmin ja rauhallisemmin. Olisi voinut saada tuloksia enemmänkin, Karvonen pohtii.

– En minä sitä miksikään muuksi muuttaisi, hän kuitenkin toteaa kysymykseen, jättäisikö jotain tekemättä.

Tunnistetaan yhä julkisessa liikenteessä

Korvaushoito laillistui Karvosen tuomioiden jälkeen 2000-luvulla. Hän sanookin, että moni pitääkin häntä tänäpäivänä uranuurtajana, eikä vain innokkaana lääkärinä, joka myi huumeita. Ymmärrystä hän sai toki jo tuoreeltaankin.

– Onko hallitus selvittänyt itselleen, onko lääkäri Karvonen huumekauppias vai ihminen, joka pystyy edes jonkinlaiseen auttavaan toimintaan huumeidenkäyttäjien parissa verrattuna yhteiskunnan viranomaisten säälittävään saamattomuuteen, kansanedustaja Sulo Aittoniemi kysyi hallitukselta kirjallisessa kysymyksessään vuonna 2002.

Aiottoniemelle vastasi peruspalveluministeri Osmo Soininvaara, joka halusi Karvosen kunniaksi sanoa, että Karvonen "on ymmärtänyt korvaushoidon merkityksen opiaattiriippuvaisten hoidossa ennen virallista hoitojärjestelmää", vaikka kritisoikin Karvosen hoitokäytäntöjä.

Yhä julkisissa liikennevälinteissä jotkin hyvämuistiset henkilöt tunnistavat Karvosen ja tulevat juttelemaan. Tänä päivänä häneen suhtaudutaan menneitä aikoja myönteisemmin.

– Oli se hassua, että pistettiin vankilaan, kun nykyään yhteiskunta nykyään tekee samaa hoitoa, minkä toin Suomeen, hän kuvailee saamiaan kommentteja.

Päihdelääkäreiksi hakeutuu liian harva

Välillä myös nuoremmat lääkärit ottavat häneen yhteyttä keskustellakseen Karvosen tarinasta. Karvonen harmittelee, että päihdelääkäreiksi hakeutuu niin vähän ihmisiä. Erityisesti liian vähän on hänestä "hyviä lääkäreitä, jotka haluaisivat auttaa eivätkä pelkästään kontrolloida ihmisiä".

– Työ on rankkaa, potilaat ovat vaikeasti hoidettavia ihmisiä ja yhteiskunta tekee hoitamisen vaikeaksi, hän pohtii.

Hän itse sanoo päättäneensä auttaa mustia lampaita, ei valkoisia lampaita. Asennettaan hän kuvaa kutsumukseksi.

Lue myös: Pahimmassa paikassa Pauliina myi huonekalujaan, jotta sai lisää Subutexia – ex-narkomaani kertoo, miksi sakkolappu ei auta ketään ryhdistäytymään

Uusi oikeuskäsittely edessä

Ilmapiiri huumeita käyttäviä ihmisiä kohtaan on Karvosen mielestä muuttunut viime vuosina sallivampaan suuntaan. Hän toivoo, että huumeiden käytön rangaistavuudesta luovuttaisiin, sillä uskoo sen parantavan ilmapiiriä myös huumehoidossa.

– Huumeiden vyöryä ei voida ehkäistä rankaisujen, oikeuslaitoksen ja poliisitoimen avulla, hän uskoo.

Hänen mukaansa huumeiden vastaisissa toimissa noin 80 prosenttia rahoista käytetään poliisin, oikeuslaitoksen ja vankiloiden rahoitukseen. Hänen mukaansa parempi suhdeluku olisi yksi kolmasosa, jolloin jäljelle jäävä osuus voitaisiin jakaa ennaltaehkäisyn ja hoidon kesken.

Juhannuksen jälkeen Karvonen on jälleen oikeudessa. Syyttäjän mukaan Karvonen on toiminut laittomasti lääkärinä ilmoittaessaan poliisille virallisella lomakkeella erään tuntemansa henkilön ajoterveyden tilan muuttuneen niin, että tältä pitäisi perua ajo-oikeus. Karvonen kiistää syytteen.