14 000 kokoontuu pysäyttämään luontokatoa – Suomella "luonnos" toimintaohjelmasta

Tähänastisista suurin YK:n luontokokous kerää Kolumbian Caliin noin 14 000 osanottajaa eri puolilta maailmaa. Paikalle saapuu valtionpäämiehiä 10 maasta ja ministereitä yli 100 maasta, muiden muassa Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (Kok.).
Luontokato on iso ongelma niin kokouksen isäntämaassa kuin muuallakin maailmassa.
Kokouksessa pitäisi sopia, miten valtioiden toimia luontokadon pysäyttämiseksi mitataan ja seurataan.

– Mielestäni tärkein päätös on seurantajärjestelmän mittarointi eli se, että meillä on sääntökirja, miten kaikki raportoivat jatkosta samoilla mittareilla. Päätöksiä odotetaan myös rahoituksen lisäämisestä, summaa biodiversiteettisopimuksen pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä.

– Nyt on viimeiset hetket siihen, että pitää pystyä siirtämään ne hyvät ajatukset paperilta käytäntöön eli sitä konkretiaa ja toimeenpanoa, huomauttaa WWF Suomen suojelujohtaja Elina Erkkilä.

Lue myös: Kurjia sääilmiöitä nähdään 2060-luvulle asti – pian vaarassa on pohjoisen luonto: "Eivät pysty enää siirtymään pohjoisemmaksi"

Suojelutavoitteista ollaan vielä kaukana

Kaksi vuotta sitten Montrealin luontokokouksessa sovittiin, että 30 prosenttia maa- ja merialueista suojellaan vuoteen 2030 mennessä.
Tällä hetkellä maailman maa-alueista on suojeltu 18 prosenttia ja merialueista 8.
Meillä Suomessa vastaavat luvut ovat 13 ja 12 prosenttia.
Tavoitteista ollaan siis vielä kaukana.

– Edelleen Etelä-Suomen suojelupinta-ala on liian pieni ja se liittyy siihen, että meillä on erittäin tärkeitä elinympäristöjä, jotka pitäisi suojella, toteaa von Weissenberg.

– Meillä työtä pitää tehdä vanhojen metsien ja luonnontilaisten metsien osalta. Niitä on eteläisessä Suomessa jäljellä enää muutamia prosentteja, laskee Erkkilä.

Lue myös: WWF:n karu raportti: Villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 73 prosenttia 50 vuodessa

Valtiot panttaavat suunnitelmiaan

Luontosopimuksen tärkein väline toimeenpanoon ovat kansalliset luonnon monimuotoisuuden strategiat ja toimintaohjelmat.

Lokakuun puoliväliin mennessä vasta 29 maata on toimittanut kansalliset luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelmansa kokouksen sihteeristölle. Myös Suomen toimintasuunnitelma puuttuu.

– Luonnos on olemassa. Tätä on työstetty pitkään virkamiespuolella ja toivotaan, että se saadaan pian tämän kokouksen jälkeen ulos ja lausunnoille, sanoo von Weissenberg.

Kolumbian kokouksen asialistalla on liuta muitakin hankalia neuvottelukysymyksiä kuten lajien uhanalaistumisen pysäyttäminen, vieraslajien määrän puolittaminen, luonnolle haitallisten tukien poisto ja rahoituksen lisääminen.