YK:n luontokokouksessa sopu eläinten ja kasvien geenitietoja jakavasta rahastosta

Kolumbian Calissa järjestettävä YK:n luontokokous on hyväksynyt luonnon geenisekvenssitiedon hyötyjä jakavan niin sanotun DSI-rahaston.

Eläimistä ja kasveista saatavaa geenitietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi lääketieteessä. Suuri osa hyödynnettävästä datasta on köyhemmistä maista. 

Rahaston tarkoituksena on jakaa datasta tulevaa rahallista hyötyä myös niille maille, joista dataa on kerätty. 

Tähän mennessä datasta saaduista rahallisista hyödyistä hyvin pieni osa on mennyt sinne, mistä data alkujaan on.

Calissa rahastoneuvotteluita hiersivät kysymykset siitä kuka maksaa, kuinka paljon ja minne maksetun rahan tulisi mennä. Lopullisen päätöksen mukaan geenitiedoista hyötyvän tahon pitäisi lahjoittaa osa voitostaan tai tuloistaan maailmanlaajuiseen rahastoon.

Sopimus ei ole sitova. Sillä pyritään velvoittamaan esimerkiksi lääke- ja kosmetiikkavalmistajia jakamaan voitoistaan myös geenitiedon alkuperämaille.

Lue myös: Saamelaiskäräjien puheenjohtaja pitää YK:n luontokokouksen päätöstä historiallisena

Alkuperäiskansoille oma edustus

Aiemmin luontokokouksessa tehtiin päätös siitä, että alkuperäiskansoille luodaan pysyvä edustus tulevissa kokouksissa.

Luontokokoukseen osallistuneet 196 maata sopivat alkuperäiskansoille ja paikallisyhteisöille tärkeille asioille omistautuneen toimielimen perustamisesta.

– Tämä on ennennäkemätön hetki monikansallisten ympäristösopimusten historiassa, iloitsi chileläinen alkuperäiskansojen edustaja Camila Romero.

– Osapuolet ovat tunnustaneet jatkuvan tarpeen täysimääräiselle ja tehokkaalle osallistumisellemme, tiedollemme ja innovaatioillemme, teknologiallemme ja perinteisille käytännöillemme, sanoi Romero.

Rahoituskeskustelut jumittivat kokouksen

Luontokokous on venynyt loppumetreillään pitkästi yliajalle.

Kokouksen loppuistunnon oli määrä alkaa lauantaina aamuyöllä kello yhdeltä Suomen aikaa, mutta uutistoimisto AFP:n mukaan tästä oli myöhästytty useita tunteja.

Neuvottelijat olivat sen sijaan vetäytyneet pienemmissä ryhmissä suljettujen ovien taakse ratkomaan erimielisyyksiään.

Luontokokouksen tarkoituksena on ollut arvioida ja pyrkiä edistämään luonnonsuojelusuunnitelmia sekä kerätä rahoitusta, jotta YK:n vuoden 2022 luontokokouksessa asetetut tavoitteet saavutettaisiin.

Keskustelut rahoituksesta ovat keskittyneet lähinnä siihen, minkälaisilla rahoitusmekanismeilla tavoitteita vietäisiin eteenpäin. Kaksiviikkoinen kokous alkoi viime viikon maanantaina.

Lue myös: Ympäristöministeri valitsi Kiinan ja Stubbin ennen luontokokousta – vihreiltä tyrmäys: "Olisin priorisoinut luonnon broilerinviennin edelle"

WWF: Mahdollista, ettei sopu synny

Luonnonsuojelujärjestö WWF Suomen suojelujohtaja Elina Erkkilä pitää mahdollisena, ettei rahoituskysymyksessä saada sopua aikaan.

Erkkilä kertoo STT:lle kuulleensa tällaisia arvioita paikan päältä kokouksesta. Hänen mukaansa luontokokouksen rahoitusosuuden on kerrottu olevan todella haastava.

– Voi olla hyvinkin mahdollista, ettei rahoitusasian osalta päästä lopputulemaan. Tämä on viimeisimpiä terveisiä, joita olen kuullut. Mitään varmaan tietoa ei ole, Erkkilä sanoo.

Osa niin sanotun globaalin etelän maista on halunnut, että länsimaat sitoutuisivat perustamaan uusia rahastoja etelän maiden auttamiseksi luontokadon pysäyttämisessä.

Erityisesti EU-maat ovat ajaneet kokouksessa maailmanlaajuisia kriteereitä ja mittareita luontokadon määrittelylle sekä pysäyttämiselle.

Osa globaalin etelän maista taas vastustaa tiukkoja kriteereitä, jos länsimaat eivät sitoudu uusiin rahastoihin etelän hankkeiden rahoittamiseksi.

Lue myös: YK:n pääsihteeri: Ihmiskunta eksistentiaalisen kriisin edessä luonnon tuhoamisen vuoksi

"Pakka aika sekaisin"

Suomen valtuuskuntaa kokouksessa on johtanut ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.). Mykkänen kirjoitti Suomen aikaa kahdeksan jälkeen lauantaiaamuna X:ssä, että kokous on jumittunut useimmissa keskeisissä kysymyksissä. Hänen mukaansa erityisesti luontorahastojen hallinnointi hiertää.

Tilanne on ollut jumissa koko yön. Perjantai-iltana Suomen aikaa keskustelut olivat vaikeassa vaiheessa, kertoi Mykkänen paikan päältä STT:lle puhelimitse.

– Täällä on mahdollisuus tehdä määrätietoista historiaa, mutta täällä on tosiaan vielä pakka aika sekaisin. On myös ihan mahdollista, että tämä päättyy hyvin laihaan tulokseen, joka pääasiassa sitten jättää kaiken taas seuraaviin kokouksiin.

Mykkäsen mukaan globaalin etelän enemmistö pyrkii siihen, että rakennettaisiin uusi länsimaiden rahoituksen kanavointiväline, koska olemassa olevia pidetään liian jäykkinä.

– Meidän näkökulmasta rahastosekamelskaa ei voi enää lisätä. Se, että perustettaisiin jälleen uusia, erillisiä rahastoja, kun vanhoihinkaan eivät tahdo rahat riittää, ei ole ratkaisu. Länsimaiden valtionrahoitus ei voi olla ratkaisu kaikkeen, Mykkänen sanoi.

Tavoitteena suojelu ja ennallistaminen

Calin luontokokous on ensimmäinen sen jälkeen, kun lähes 200 maata, Suomi mukaan lukien, pääsivät yhteisymmärrykseen uusista kansainvälisistä tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi vuonna 2022 Kanadan Montrealissa järjestetyssä kokouksessa. 

Tuolloin sovittiin luontokadon pysäyttämisestä ja luonnon tilan vahvistamisesta vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteena on muun muassa suojella 30 prosenttia maailman maa- ja merialueista ja ennallistaa vähintään 30 prosenttia maailman heikentyneistä ekosysteemeistä vuoteen 2030 mennessä.

Rahoitus on yksi COP16-kokouksen keskeisiä kysymyksiä. Kokouksessa pyritään vahvistamaan luottamusta siihen, että Montrealissa asetetut rahoitustavoitteet toteutuvat ja kehittyvät maat saavat luonnon monimuotoisuutta turvaavaa kehitysyhteistyörahoitusta.

YK:n ilmastokokous COP29 on vuorossa marraskuussa Azerbaidzhanin Bakussa. Kokous keskittyy pitkälti siihen, miten varakkaiden teollisuusvaltioiden pitäisi tukea köyhempiä valtioita sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Lue myös: Lähteekö Suomi YK:n valtavaan luontokokoukseen tyhjin käsin? Tämä on Suomen ykköstavoite