YK:n luontokokouksessa sovittu edustuksesta alkuperäiskansoille

Luontokokoukseen osallistuneet 196 maata sopivat alkuperäiskansoille ja paikallisyhteisöille tärkeille asioille omistautuneen toimielimen perustamisesta.

– Tämä on ennennäkemätön hetki monikansallisten ympäristösopimusten historiassa, iloitsi chileläinen alkuperäiskansojen edustaja Camila Romero.

– Osapuolet ovat tunnustaneet jatkuvan tarpeen täysimääräiselle ja tehokkaalle osallistumisellemme, tiedollemme ja innovaatioillemme, teknologiallemme ja perinteisille käytännöillemme, sanoi Romero.

Kyseessä on ensimmäinen suuri läpimurto kokouksessa, jonka loppuistunnon alkaminen myöhästyi perjantai-iltana paikallista aikaa useita tunteja.

Kokouksen loppuistunnon oli määrä alkaa kuudelta illalla paikallista aikaa perjantaina eli yhdeltä aamuyöstä Suomen aikaa lauantaina, mutta uutistoimisto AFP:n mukaan tästä on myöhästytty useita tunteja. Neuvottelijat olivat sen sijaan vetäytyneet pienemmissä ryhmissä suljettujen ovien taakse ratkomaan erimielisyyksiään.

Luontokokouksen tarkoituksena on ollut arvioida ja pyrkiä edistämään luonnonsuojelusuunnitelmia sekä kerätä rahoitusta, jotta YK:n vuoden 2022 luontokokouksessa asetetut tavoitteet saavutettaisiin.

Keskustelut rahoituksesta ovat keskittyneet lähinnä siihen, minkälaisilla rahoitusmekanismeilla tavoitteita vietäisiin eteenpäin. Kaksiviikkoinen kokous alkoi viime viikon maanantaina.

Lue myös: YK:n pääsihteeri: Ihmiskunta eksistentiaalisen kriisin edessä luonnon tuhoamisen vuoksi

"Pakka aika sekaisin"

Suomen valtuuskuntaa kokouksessa on johtanut ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.). Perjantai-iltana Suomen aikaa keskustelut olivat vaikeassa vaiheessa, kertoi Mykkänen paikan päältä STT:lle puhelimitse.

– Täällä on mahdollisuus tehdä määrätietoista historiaa, mutta täällä on tosiaan vielä pakka aika sekaisin. On myös ihan mahdollista, että tämä päättyy hyvin laihaan tulokseen, joka pääasiassa sitten jättää kaiken taas seuraaviin kokouksiin.

Mykkäsen mukaan vaikeisiin kysymyksiin kuuluu aiempien kokousten tapaan rahoitus. Globaalin etelän enemmistö pyrkii siihen, että rakennettaisiin uusi länsimaiden rahoituksen kanavointiväline, koska olemassa olevia pidetään liian jäykkinä.

– Meidän näkökulmasta rahastosekamelskaa ei voi enää lisätä. Se, että perustettaisiin jälleen uusia, erillisiä rahastoja, kun vanhoihinkaan eivät tahdo rahat riittää, ei ole ratkaisu. Länsimaiden valtionrahoitus ei voi olla ratkaisu kaikkeen, Mykkänen sanoi.

Juttu päivitetty 2.11.2024 kello 8.13 tiedolla alkuperäiskansoille luotavasta edustuksesta.