Suurten rahtilaivojen typpi- ja rikkioksidipäästöt ovat aivan toista luokkaa autoihin verrattuna. The Guardianin viime vuonna julkaiseman artikkelin nosti tänään uudelleen pöydälle Tekniikka&Talous.
Autojen päästöjä pyritään kiristämään jatkuvasti. Valmistajat kehittävät yhä vähäpäästöisempiä ajoneuvoja ja niillä on silti vaikeuksia pysyä jatkuvasti muuttuvan lainsäädännön sekä omia rajoituksiaan suunnittelevien maiden ja kaupunkien vaatimusten tahdissa.
Pääkuvan videolla Hyundain sähköautoja tuodaan Suomeen eteläkorealaisella maakaasukäyttöisellä rahtilaivalla.
Lue myös
Internetin upeimpia videoita: Tältä näyttää 30 päivää rahtilaivan kyydissä
Suurissa valtamerialuksissa käytettävä halpa bunkkeriöljy, käytännössä likaisin mahdollinen polttoaine, sisältää kuitenkin jopa 3 500 kertaa enemmän rikkiä kuin henkilöautoihin tankattava diesel.
Vaikka modernit rahtialukset ovat hyvin polttoainetehokkaita eikä rikki ole varsinaisesti ilmastonmuutosta nopeuttava tekijä samaan tapaan kuin hiilidioksidi, myrkky on myrkkyä. Bunkkeriöljyä käyttää noin 80 prosenttia aluksista, mutta monissa uusissa rahtilaivoissa käytetään nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä, jota pidetään toistaiseksi ympäristöystävällisimpänä vaihtoehtona.
Muun muassa suomalaisomisteisella Containerships-yhtiöllä on pian Euroopan ensimmäinen nesteytetyllä maakaasulla kulkeva konttilaiva.
Laivaliikenne tuottaa koko maailman CO2-päästöistä kaksi prosenttia
Laivaliikenne muodostaa 13 prosenttia koko maailman rikkioksidipäästöistä ja 15 prosenttia typpioksidipäästöistä. Hiilidioksidipäästöistä se synnyttää 2 prosenttia, eikä se ole osa kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävää Pariisin ilmastosopimusta.
Vuonna 2020 laivojen rikkipäästöjä pyritään leikkaamaan bunkkeriöljyllä, jossa on rikkiä "vain" 500-kertaisesti autoissa käytettävään dieseliin verrattuna.
Economist kertoo, että 15 suurinta rahtilaivaa tuottavat enemmän rikki- ja typpioksidipäästöjä sekä nokea kuin kaikki maailman autot yhteensä. Vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, että laivojen päästöt aiheuttavat vuosittain jopa 60 000 ennenaikaista kuolemaa.
Merenkulkualan keskeisimpänä tavoitteena on kuitenkin jo vuosia ollut päästöjen vähentäminen ja alan kehittäminen entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Meriliikenne on ympäristöystävällisin vaihtoehto suurien tavaramäärien kuljetuksessa.
– Merenkululla on on globaalit ilmastosopimukset kasvihuonekaasujen osalta. Tieliikenteessä vuoteen 2030 mennessä tavoite uusille henkilöautoille on 35 prosenttia ja pakettiautoille 30 prosenttia Euroopassa – merenkulussa tavoite on vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä globaalisti. Ja tavoite koskee koko merenkulkua, ei vain uusia aluksia. Lisäksi Pohjois-Euroopassa on ollut jo pitkään voimassa sopimukset muun muassa rikin osalta ja päästöt ovat jo nyt lähes nollassa. Globaalistikin sopimus on jo olemassa, kertoo Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.
Ilmastonmuutosta nopeuttavien hiilidioksidipäästöjen kannalta ylivoimaisesti suurin saastuttaja on lentoliikenne. Vuoteen 2050 mennessä lentokoneiden arvioidaan aiheuttavan yli viidesosan kaikista maailman CO2-päästöistä.
Artikkelia täydennetty 12.10. klo 12.20 Suomen Varustamot ry:n tiedotteella ja kommenteilla.