Perheenäiti löysi tyttärensä niskasta punkin toissapäivänä. Edes päivystyksen hoitohenkilökunta ei ollut uskoa, että ihmisestä voi löytyä punkki tähän aikaan vuodesta – varsinkaan näin kovilla talvipakkasilla.
Kaarinassa asuva Jemima Sarri piteli maanantai-iltana 3-vuotiasta Mea-tytärtä sylissään silitellen tytön päätä. Yhtäkkiä äiti havaitsi tyttärensä niskassa jotain outoa, ja pyysi isänsä, Mean ukin, katsomaan niskaa.
– Sanoin isälleni, että se on ihan varmasti punkki. Isä ei millään voinut uskoa, että punkkeja voisi olla tähän aikaan vuodesta. Katselin punkkia hetken ja mietin, mitä minä oikein teen, Jemima kauhisteli.
Lue myös: 20 astetta pakkasta ja punkki pikkutytön niskassa – poikkeuksellinen löytö ällistyttää myös asiantuntijoita: "En todellakaan tiedä, mistä se on meille päätynyt"
Punkin jalat liikkuivat
Jemima soitti miehelleen, ja he tulivat yhdessä siihen tulokseen, että on paras soittaa päivystykseen.
Aivan kuten Jemiman isä aiemmin, päivystyksessäkään ei voitu uskoa, että ihmisestä voisi mitenkään löytyä punkkia tähän aikaan vuodesta.
– Sanoin puhelimessa päivystykseen, että en minä heille turhaan soita. Punkilla jalat vain liikkuivat, mutta itse eläin ei liikkunut pois niskasta, Jemima-äti kertaa tapahtunutta.
Perheenäitiä ohjeistettiin irrottamaan punkki itse, mutta koska hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta punkin irrottamisesta, hän ei halunnut ottaa riskiä, että punkki jäisi puoliksi ihon alle.
Henkilökunta ei ollut uskoa
Terveyskeskuksessa ilmoittautumistiskillä nainen ei ollut uskoa kuulemaansa, vaan pyysi saada nähdä tytön niskan.
– Hän katseli sitä ja totesi, että kyllä se on punkki, perheenäiti muistaa.
Jemima ja Mea-tytär pääsivät lääkärin vastaanotolle, jossa sama kaava toistui: lääkärikään ei ollut uskoa, että tähän aikaan vuodesta ihmisestä voisi löytyä punkkeja.
Lopulta myös lääkäri totesi, että kyseessä on normaali punkki, johon ei tavallisesti törmätä talviaikaan. Punkki, eli puutiainen, tarvitsee elääkseen niin lämpöä kuin kosteuttakin.
Koti tutkitaan lattiasta kattoon
Punkin purema ei aiheuttanut erityisiä jatkotoimenpiteitä. Sen lisäksi, että 3-vuotiaan tytön vointia tarkkaillaan, perheenäiti Jemima aikoo käydä kotinsa läpi lattiasta kattoon.
Kaikki kodin tekstiilit esimerkiksi viedään ulos pakkaseen ja kaikki talon huonekalut ja huoneistossa asuva perhe käydään läpi perusteellisesti – 18-viikkoista koiranpentua myöden.
Itse Mea-tytär ei pelästynyt tapahtumasarjasta lainkaan – päinvastoin.
– Hän oli innoissaan, kun menimme lääkäriin. Kun pääsimme pois, hän sai tarroja, jotka laitettiin muistoksi paperille. Hän meni iloisin mielin nukkumaan ja totesi: "Äiti, ei ole enää punkkia" ja kokeili niskaansa, Jemima huokaa lopuksi.
Mistä punkki voi olla peräisin?
Sarrin perhe ei ole käynyt vuoteen ulkomailla, joten on hyvin epätodennäköistä, että punkki olisi voinut tulla ulkomaanmatkalta Suomeen.
Perheellä on 18-viikkoinen cane corso -rotuinen koiranpentu, mutta sekin on hankittu koirankasvattajalta Helsingistä. Mistä Mea-tytön niskassa ollut punkki siis on peräisin?
Tutkija Eero Vesterinen Turun yliopistosta pitää todennäköisenä, että tytön niskassa ollut punkki oli tavallinen koirapunkki. Niitä väitetään esiintyvän koirissa yleisimpiä punkkeja eli puutiaisia enemmän.
Joidenkin lähteiden mukaan koirapunkit voivat elää sisätiloissa, esimerkiksi lattialistojen välissä, jopa 1,5 vuotta ilman ravintoa. Vesterinen uskoo punkin olevan peräisin perheen 4,5 kuukauden ikäisestä koiranpennusta.
– Puutiaisten pitää saada kunnon veriateria, jotta se kehittyisi ja pystyisi munimaan. Munatkaan eivät luultavasti edes säily pitkään kuivassa, ja listojen välissä voi olla muitakin eliöitä, jotka voivat käyttää punkkeja ja niiden munia ravinnokseen.
– Kuvassa oleva punkki ei ole vastakuoriutunut toukka, joten todennäköisesti se on peräisin koirasta, Vesterinen listaa.
Punkkeja vastaan ei voi rokottautua
Tutkija Eero Vesterinen haluaa muistuttaa, että punkeilta tai borrelioosilta ei voi suojautua rokotteilla.
– Ei ole olemassa sellaista kuin punkkirokote. Se on hyvin hämäävä termi. TBE:tä eli punkin välittämää aivotulehdusta vastaan taas voi ottaa rokotteen. Jos tietää oleskelevansa pidemmän aikaa alueella, jossa TBE-virusta esiintyy, silloin kannattaa ilman muuta ottaa TBE-rokote, Vesterinen havainnollistaa.
Vaikka punkkeja voidaankin tavata Suomessa jopa maaliskuusta aina joulukuuhun saakka, Vesterinen toteaa, ettei suomalaisten tarvitse huolestua.
– On hyvä tiedostaa, että punkkiriski on olemassa tietyillä paikoilla. Punkkisyyni eli punkkitarkastus kannattaa ottaa rutiiniksi, kun liikkuu alueella, jossa punkkeja saattaa esiintyä. Luonnossa liikkumista ei tarvitse vältellä, tutkija huomauttaa.