Kevät on tunnetusti punkkien kulta-aikaa, vaikkakin punkkeihin kiinnitetään enemmän huomiota kesäisissä mökkimaisemissa.
Punkkeihin liittyy kuitenkin uskomuksia, jotka eivät välttämättä pidä täysin paikkansa. Kokosimme alle muutamia myyttejä, joita Turun yliopistollisen keskussairaalan infektiotautien ylilääkäri Jarmo Oksi korjaa.
Video: Mitä tehdä, jos punkki puree? Kuuntele ylilääkärin selkeät ohjeet!
1. Vasta-ainetestit eivät kerro koko totuutta borrelioosista
Kuten koronaviruksenkin suhteen on huomattu, vasta-ainetestit eivät aina ole täysin paikkansapitäviä.
– Jos ihmisellä todetaan syystä tai toisesta otetun verikokeen perusteella vasta-aineita borreliaa kohtaan, yksi myytti on tavallaan se, että ”no sittenhän minulla on myös se tauti, koska minulla on niitä vasta-aineita”, mutta se ei pidäkään paikkansa.
Infektiotautien ylilääkäri Jarmo Oksin mukaan terveilläkin ihmisillä voi muodostua vereen vasta-aineita borrelioosia aiheuttavaa borrelia-bakteeria vastaan.
– Kun katsotaan näitä vasta-aineita, ihan riippuen siitä alueesta, jossa ihminen elää tai oleskelee paljon, vereen on kehittynyt tällaisia vasta-aineita, vaikkei tautia olisikaan.
– Esimerkiksi Turunmaan saariston alueella ihmisistä vähintään viisi prosenttia on vasta-ainepositiivisia, vaikkei tautia olisikaan. Ahvenanmaalla tuo lukema on yli 20 prosenttia, Oksi antaa esimerkkinä.
2. Punkkitesteihin ei kannata uskoa sokeasti
Oksin mukaan nykypäivänä apteekeissa kaupataan punkkitestejä, joilla kuluttaja voi testata, onko häntä purreella puutiaisella ollut Borrelia-bakteeria.
– Se testi voi toimia ihan ok, se voi osoittaa, onko punkissa bakteeria, mutta sepä ei vielä tarkoita sitä, että ihminen olisi saanut bakteerin. Vaikka punkissa olisikin bakteeria, riski bakteerin saamiselle on siltikin vain 4 prosentin luokkaa, jolloin pelkän punkin pureman vuoksi ei kannata alkaa syömään antibiootteja.
3. Punkit viihtyvät vain metsissä
Oksin mukaan puutiaisten esiintymisen pohjoisraja on siirtynyt viime vuosikymmenien aikana koko ajan pohjoisemmaksi.
– Se on havaittu myös muissa maissa. Ilmastonmuutoksella on varmasti jotain tekemistä asian kanssa. Lapissa on vain joitakin hajahavaintoja, mutta puutiaisia esiintyy aivan Merenkurkkuun asti.
Oksin mukaan aiemmin oltiin siinä uskossa, että puutiaiset viihtyvät lähinnä vain lehtometsissä ja niiden aluekasvillisuudessa, mutta nykytiedon mukaan havumetsät ja marjastusmaastot ovat yhtä lailla puutiaisten esiintymisalueita.
– Puutiaiset vaativat kosteutta. Mitä kuivempi ja kallioisempi paikka, sitä huonommin puutiainen siinä viihtyy.
– Puutiaiset viihtyvät ihan pihanurmikollakin. Mitä pidempi ruohikko tai heinikko, sitä paremmin puutiaiset siinä viihtyvät. Jos nurmikko on leikattu lyhyeksi, se on liian kuivaa aluetta puutiaiselle. Sama liittyy myös kaupunkien puistoalueisiin, Oksi huomauttaa.
4. Punkin puraisu sattuu
Punkin puraisu ei satu lainkaan, sillä ihminen ei itseasiassa tunne puraisua lainkaan.
– Puutiaisella on syljessään puuduttavia aineita, eli se puuduttaa alueen, johon se upottaa imukärsänsä. Sitä ei yleensä tunne mitenkään, toisin kuin esimerkiksi paarman purema.
Tavallisesti pieni kutina tai pieni näppylä on merkki siitä, että punkki on vaivihkaa upottanut kärsänsä ihmisen ihoon.
5. Borrelia-bakteeri tarttuu heti punkin puraisun jälkeen
Puutiainen levittää TBE-virusta, joka aiheuttaa puutiaisaivotulehdusta, sekä Borrelia-bakteeria, joka taas aiheuttaa borrelioosia.
TBE-virus voi aiheuttaa infektion hyvin nopeasti, jopa minuuteissa punkin kiinnityttyä ihmisen ihoon. Borrelioosi sen sijaan ei tartu ihmiseen hetkessä.
– Borrelia-bakteeri vaatii yleensä sen, että puutiaisen on oltava vähintäänkin yön yli kiinni ihossa ennen kuin bakteeri pääsee ihoon, Oksi sanoo.
6. Punkit ovat kesän riesa
Punkkeja on toki kesälläkin, mutta suurin piikki koetaan keväällä ilman lämmitessä ja lumien sulaessa. Toinen piikki saavutetaan vielä toistamiseen syksyllä, kun puutiaiset tankkaavat talvea varten.
– Kevät on hyvin aktiivista aikaa puutiaiselle, koska se on ollut hyvin nälkäinen koko talven ja tarvitsee veriateriansa. Siksi ne etsivät hanakasti pintaa, johon tarttua ja upottaa kärsänsä, Oksi sanoo.
– Riski on suurempi silloin, kun ihminen liikkuu enemmän luonnossa.
Lue myös: Vuoden ensimmäinen punkki löydettiin jo koiralta Turussa: "Eihän tämä kovin tavallista ole"
On kuitenkin mahdollista, että etenkin Etelä-Suomessa punkeista tulee ympärivuotinen ongelma ilmastonmuutoksen myötä.
– Kyllä jossain määrin, jos lunta ja pakkasta ei ole, ja punkkikannat voivat sitä kautta lisääntyä, Oksi sanoo.
Oksin mukaan viime talvi antoi osviittaa tulevasta: Kun talvet lämpenevät, myös puutiaiset lisääntyvät alueilla, joissa lämpötila pysyttelee plussan puolella.
– Ihmiset ovat raportoineet minulle, että kotieläimiin on tarttunut puutiaisia pitkin talvea, hän kertaa.
Lue myös: Huomio ulkoilijat, punkit liikkuvat jo! Levinneisyysalue miltei Lapissa saakka – tiedätkö nämä suojautumiskeinot?
7. Punkkeja täytyy pelätä
Monen suomalaisen karvat nousevat pystyyn pelkästään punkkeihin liittyvistä uutisista. Oksin mukaan punkkeja ei kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä harva punkin purema vaatii sairaalahoitoa.
– Ei kannata hötkyillä tai hätäillä pelkästä puutiaisen puremasta. Puremapaikkaa kannattaa toki seurata, eli jos viikon kuluessa pureman alueelle alkaa muodostua halkaisijaltaan 5 senttimetrin punoittava alue, kannattaa hakeutua lääkäriin
8. Punkkeja on ollut aiemmin paljon enemmän
Vaikka voisi luulla, että kaupungistuminen ja vuosikymmenten saatossa lisääntynyt hygienia olivat vähentäneet punkkikantoja, tilanne on toisin: on selvää näyttöä siitä, että punkit ovat viime aikoina lisääntyneet.
– Paitsi että punkit ovat lisääntyneet joidenkin tutkimuksien mukaan pakoin jopa moninkertaisestikin, molemmat punkkitaudit ovat selkeästi lisääntyneet. Noin 10 vuoden aikana molempien tautien määrät ovat kaksinkertaistuneet, Oksi sanoo ja lisää, että kahdessa vuosikymmenessä määrä on nelinkertaistunut.
Lue myös: Punkit leviävät yhä uusille alueille – sääilmiöt eivät vaikuta kiusankappaleeseen mitenkään: "Tämä on laji, joka elää napapiirin pohjoispuolelta Marokkoon asti"
9. Jos on paljon hirviä, on myös paljon punkkeja
Oksin mukaan iso hirvikanta ei itsessään merkitse sitä, että punkkimäärä riistäytyisi käsistä. Niillä on kuitenkin jonkinlainen yhteys.
– Hirvi- ja peuraeläimien turkissa voi olla jopa satoja punkkeja kiinni ja sillä tavalla ne voivat siirtää punkkeja alueelta toiselle liikkuessaan. Siten alueet, jotka eivät ole aiemmin olleet punkkien asuttamia, voivat muuttua sellaisiksi.
– Suurin osa puutiaisen liikkeistä, lisääntymiskierrosta ja muusta liittyy pienjyrsijöiden turkkeihin, Oksi pohtii.
Lue myös: Uusi tutkimus paljastaa: "Puutiaisaivokuumetta tulee Suomeen jatkuvalla ilmapommituksella"
10. Punkkeja vastaan on rokote
Oksin mukaan puhutaan niin sanotusta punkkirokotteesta, joka on asiantuntijan mukaan hyvin harhaanjohtava – eihän borrelioosia vatsaan ole kehitetty rokotetta.
– Rokote on olemassa vain TEB-virusta kohtaan, eli se ei millään tavalla vaikuta Borrelia-bakteeriin, Oksi täsmentää.
Oksin mukaan oman ja toisen ihon tarkkaileminen onkin tärkeää, jotta kehon osat, jonne ei itse näe, tulevat myös huomatuiksi.
– Tokihan kaikissa punkeissa ei Borrelia-bakteeria ole, ehkä noin 10–20 prosentista sitä löytyy. TEB-virus puolestaan on harvinainen: Sitä ilmenee vain prosentissa punkeista.