Muutaman neliön huoneen seiniä koristavat piirustukset, kuvat kelloista ja saamen lipuista. Ulko-oveen on teipattu aakkoset, ulkokengät on jätetty huoneen toiselle seinustalle. Reput roikkuvat pulpeteissa kiinni olevista koukuista. Täällä 6-vuotiaat Sophia ja Áile Kirste käyvät kahdestaan esikoulua – saameksi.
Yllä olevalta videolta voit katsoa, millainen on Helsingin kantakaupungissa sijaitsevan saamelaisen esikoulun päivä.
Suomalaisille 6. helmikuuta on kenties saamelaisen kulttuurin tunnetuin juhla, ja vuoden ainut päivä, jolloin alkuperäiskulttuurin asemaa pohditaan. Saamelaisessa esikoulussa Helsingin kantakaupungissa saamelaiseen kieleen ja kulttuuriin perehdytään sen sijaan kolmena päivänä viikossa.
Toimiston seiniä koristavat kuvat eläimistä.
Opetusta pohjoissaameksi
Ulkopuolelta tilaa ei tunnistaisi esikouluksi. Sinisen oven takaa paljastuu kuitenkin toimistotila, jossa opetellaan kolmesti viikossa koulussa tarvittavia perustaitoja.
Esikoulua käyvät Sophia ja Áile Kirste harjoittelevat pohjoissaamea tehtäväkirjasta. Kirjasessa on muun muassa kaikille saman ikäisille tuttuja väritys- ja päättelytehtäviä.
Sophia (vas.) ja Áile Kirste harjoittelevat pohjoissaamea tehtäväkirjan avulla.
Pohjoissaamen lisäksi Suomessa puhutaan inarinsaamea ja koltansaamea. Kotimaisten kielten keskuksen mukaan pohjoissaame on saamen kielistä levinnein ja tunnetuin: sitä puhuu noin 75 prosenttia kaikista saamenkielisistä Norjan, Ruotsin ja Suomen valtioiden alueilla.
Kahden lapsen esikouluopetus on opetussuunnitelmien mukaista, vaikkakin luonto ja kieli ovat suuremmassa osassa kuin niin sanottua tavallista esiopetussuunnitelmaa.
– Kieli on saamelaisen identiteetin tärkein osanen, sanoo esikoulua pyörittävä Pentti Pieski, joka on myös Áile Kirsten isä.
Vuoden opetusvastuu
Kun kaupunki ei vielä viime vuonna saanut järjestettyä esiopetusta, päätti Pieski tarttua toimeen. Opetus oli saatava järjestymään, vaikka se tarkoittikin sitä, että opetus jäisi vuodeksi hänen itsensä harteille.
Pieski onkin oikea saamelaisasioiden puuhamies. Hän on ollut muun muassa perustamassa vuonna 2013 perustettua saamenkielistä kielipesää, jossa myös esikouluikäiset tytöt viettävät kaksi päivää viikossa.
Sophia puuhailee tehtäväkirjan parissa.
Ilmalan kielipesää Pieski kuvailee päivähoidon tapaiseksi hoitopaikaksi, jonka tarkoituksena on elvyttää kieltä. Kielipesässä on myös lapsia, jotka eivät välttämättä osaa yhtään saamea.
Varhaiskasvatuksen puolesta pääkaupunkiseudulla on yhteensä kaksi paikkaa, joissa lapset voivat saada kosketuksen saamen kieleen ja kulttuuriin.
Syksyllä koulutielle
Ensi syksynä tilanne paranee Helsingissä myös perusopetuksen rintamalla, kun Pasilan peruskoulussa alkaa saame-suomi-opetus. Tämänhetkisten tietojen mukaan saameksi järjestetään vähintään neljäsosa opetuksesta.
– Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. Silloin on toteutunut kaikki se työ, jota on tehty kielen varhaiskasvatuksen ja opetuksen eteen, Pieski pohtii.
Sitä ennen Sophia ja Áile Kirste tekevät esikoulussa muun muassa luontoretkiä. Myös matka Utsjoelle on suunnitteilla.
Pian koulutiensä aloittavat tytöt olivat myös kielipesän ensimmäisiä lapsia. Vuosien työ on siis tuottanut tulosta, ja nykyisin päivähoitoa vastaavan toimen kapasiteetti on täynnä.
Vaikka perusopetukseen ulottuva kieli on Pieskin mukaan hieno saavutus, on matkaa yhä kuljettavana. Mies kuvaa asioiden etenevän pienin "riekon askelin eteenpäin".
– Perusopetuksessa ja oppikirjoissa on valitettavan vähän saamelaisista ja saamelaiskulttuurista. Muita, jopa kuolleita kulttuureita, käsitellään hyvin perusteellisesti, mutta saamelaisista puhutaan aika vähän, Pieski harmittelee.
Saamelaiset ovat Euroopan Unionin alueella asuva ainoa alkuperäiskansaksi tunnustettu kansa.