Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi. Vastaajana on tällä viikolla Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.
Kysymys: Mitä valmisteluja autoon tulisi tehdä syksyä ja lähestyvää talvea varten?
Katso pääkuvan videolta, miten renkaat vaihdetaan oikeaoppisesti.
Vastaus: Suomen oloissa autot joutuvat koville. Kesällä lämpötila saattaa huidella 30 lämpöasteen tienoilla ja talvella taas voi olla saman verran pakkasta. Jotta 60 asteen lämpötilamuutoksista selvittäisiin mahdollisimman pienillä murheilla, on kuljettajan syytä huolehtia muutamista asioista näin talven kynnyksellä.
Säännöllisesti määräaikaishuolto-ohjelman mukaan huollettu auto on toimintavarma ja turvallinen – myös talvella. Huollossa autoon vaihdetaan puhtaat suodattimet, jotka ovat elinehto paitsi moottorin moitteettomalle käynnille, myös auton huurteenpoistolle. Vastaavasti huollossa on helppo tarkastuttaa jäähdytinnesteen pakkaskestävyys. Mikäli autosi huoltoväli on jo täynnä, varaa huoltoaika hetimiten, ennen kuin kelit muuttuvat haasteellisemmiksi.
Huollon yhteydessä kannattaa teettää myös akkutesti, ellei se kuulu automaattisesti huolto-ohjelmaan. Mikäli akku näyttää testissä väsymisen merkkejä, kannattaa se uusia suosilla.
Huoltojen lisäksi auton käyttäjän pitää tehdä tiettyjä tarkastuksia ja toimenpiteitä paitsi näin talven alkaessa, myös sen aikana.
Renkaat
Valitettavasti joka syksy saamme lukea uutisia, kuinka talvi on yllättänyt autoilijat. Mitäpä, jos tänä syksynä autoilija yllättäisikin talven vaihtamalla talvirenkaat ajoissa alle?
Lain edellyttämä minimiurasyvyys talvirenkaissa on 3 mm. Suosittelen kuitenkin hankkimaan uudet talvirenkaat, kun urasyvyyttä on jäljellä alle 6 mm.
Renkaiden urasyvyyden lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota niiden valmistusajankohtaan. Renkaan kyljessä on ns. DOT-merkintä, jonka perässä olevat neljä numeroa kertovat renkaan valmistusviikon ja –vuoden. Esimerkiksi numerosarja 1615 tarkoittaa, että renkaat on valmistettu viikolla 16 vuonna 2015. Mikäli renkailla on ajettu kuusi talvea tai niiden valmistusajankohdasta on kulunut yli 10 vuotta, on syytä hankkia uudet, vaikka kulutuspintaa olisikin vielä hyvin jäljellä.
Nastarenkaiden kohdalla on huomiota kiinnitettävä myös nastojen kuntoon ja määrään. Jos nastoja puuttuu paljon tai ne ovat poikki, on rengas uusimisen tarpeessa. Myöskään löystynyt nasta ei pure jäähän suunnitellusti.
Rengassarja kannattaa pyrkiä pitämään mahdollisimman tasalaatuisena. Tämä onnistuu kierrättämällä eturenkaita taakse ja takarenkaita eteen säännöllisesti noin 8000 km:n välein. Renkaiden pyörimissuuntaa ei kuitenkaan saa muuttaa.
Tuulilasi ja pyyhkijän sulat
Talvella haasteita aiheuttaa kylmyyden ja liukkauden lisäksi myös pimeys. Pimeällä ajettaessa korostuu tuulilasin puhtaus ja kunto. Tuulilasi tulisikin puhdistaa huolellisesti myös sisäpuolelta, mielellään noin kerran kuukaudessa. Jos vaikuttaa siltä, etteivät pyyhkijänsulat pyyhi toivotulla tavalla, on ne syytä puhdistaa tuulilasinpesunesteellä kostutetulla rievulla tai varta vasten toimenpidettä varten tarkoitetulla sulkapyyhkeellä. Mikäli puhdistaminen ei auta, pitää sulat uusia.
Mikäli tuulilasi vaikuttaa naarmuiselta, kannattaa se vaihtaa uuteen. Pahoin naarmuuntunut tuulilasi saa aikaan heijastumia kuljettajan näkökenttään.
Lasin naarmuuntumista voi myös välttää: Lasinpesunestettä ei kannata säästellä talven kuraisilla keleillä. Kuljettajan on siis huolehdittava, että säiliössä on aina lasinpesunestettä ja että sen pakkaskestävyys on riittävä. Myös pyyhkijänsulkien puhtaus ja hyvä kunto säästävät tuulilasia – samoin riittävän turvavälin pitäminen edellä ajavaan.
Lasinpesunesteen kanssa ei kannata säästellä. Kuva: Autoliitto
Valojen kunto ja toimintaperiaate
Valojen kunnon tarkkailu omatoimisesti korostuu nykyään, kun autojen huoltovälit ovat pidentyneet. Kuljettajan tulisikin päivittäin tarkastaa auton valojen toiminta. Tämä onnistuu näppärästi esimerkiksi peilaamalla näyteikkunan kautta.
Uusimmissa autoissa on myös itsediagnoosijärjestelmiä, jotka kertovat polttimon palamisesta. Näissäkin järjestelmissä on kuitenkin eroja. Itselläni on esimerkiksi taannoin ollut auto, joka kertoi kyllä muiden polttimoiden rikkoontumisesta, mutta ei lähi- tai kaukovalojen. Ne piti tarkastaa itse.
Jos huomaa jonkin polttimoista rikkoontuneen, tulisi se vaihtaa tai vaihdattaa mahdollisimman pian uuteen. Tämä ohje koskee myös seisontavaloja. Jos seisontavalon polttimo on rikki ja ajovalon polttimokin hajoaa, alkaa auto muistuttaa mopoa tai moottoripyörää. Tästä puolestaan aiheutuu ikäviä vaaratilanteita.
Valojen rikkoontumista voi myös ennakoida. Ei ole ollenkaan hölmöä uusia lähi- ja kaukovalopolttimoja esimerkiksi huollon yhteydessä. Tällaisella ennakoivalla huollolla välttää parhaiten tilanteet, että autolla joutuisi ajamaan vajaavaloisena. Mikäli polttimo ehtii hajota ajossa, kannattaa aina uusia molempien puolien polttimot – siis myös ehjä, joka todennäköisesti tulisi tiensä päähän viikon parin kuluttua.
Siinä, missä halogen-polttimo sammuu yhtäkkiä käyttötuntien tultua täyteen, xenon-polttimon valoteho hiipuu vähitellen. Kuljettaja itse ei hiipumista välttämättä edes tiedosta ennen kuin saa taas uudet polttimot nokalle. Ero vanhaan on valtava.
Liikenteessä on paljon kuljettajia, jotka eivät tiedosta oman autonsa valojen toimintaperiaatetta. Monissa uudehkoissa autoissa, joissa on niin sanotut päiväajovalot, eivät takavalot pala ollenkaan päiväajovaloilla ajettaessa. Tämä on turvallisuusriski paitsi hämärässä ja pimeässä, myös sumussa, sateella ja lumisateessa ajettaessa. Usein myös sateen tai lumisateen jälkeen vesi lentää tai lumi pölisee niin, että takavalojen olisi syytä palaa myös silloin.
Joissakin autoissa on automatiikoita, jotka vaihtavat hämärän tultua tai sateella automaattisesti päiväajovaloilta lähivaloille ja sytyttävät samalla takavalot. Näissä järjestelmissä ja niiden toimintaherkkyydessä on kuitenkin vielä toivomisen varaa. Itse pyrinkin aina huolehtimaan siitä, että olosuhteiden heikentyessä käännän lähivalot katkaisijasta päälle. Näin saan varmistettua, että takanakin on valoa.
Kuljettajan tulisikin selvittää valokatkaisimen eri asentojen vaikutukset valojen. Näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä ja vaaratilanteilta.
Moottorilämmittimen toiminta
Myös auton moottorilämmittimen vastuksen toiminta on syytä tarkastaa aina aika-ajoin. Moni laittaa uskollisesti auton johdon päähän vielä vuosia sen jälkeen, kun moottorin lämmitysvastus on sanonut sopimuksensa irti.
Mikäli autossa on lohko- tai letkulämmitin, voi lämmittimen toiminnan tarkastaa kuuntelemalla. Kun lämmitysjohdon kytkee kiinni moottorin ollessa kylmä, pitäisi hetken kuluttua alkaa kuulua lämpenemisen aiheuttamaa naksunaa tai jopa kohinaa.
Mikäli kyseessä on säteilylämmitin, on paras tapa testata sen toiminta kokeilemalla öljyn lämpötilaa. Nosta moottorin ollessa kylmä öljytikku ylös ja kokeile sormella öljyn lämpötilaa. Sen jälkeen auton voi laittaa tunniksi johdon päähän, minkä jälkeen koe kannattaa toistaa. Öljyn pitäisi olla selkeästi lämpimämpää kuin ennen lämmittämistä. Kuumalta öljy ei tässäkään vaiheessa tunnu, mutta lämpimämmältä kyllä.
Sisätilanlämmittimen toiminta saa monesti autoilijan kuvittelemaan, että myös moottorilämmittimen vastus toimisi moitteitta.
Säännölliset pesut ja vahaus
Autoon kannattaa teettää tai tehdä huolellinen käsinvahaus ennen talven tuloa. Hyvä vahakerros auton päällä säästää maalipintaa ja helpottaa puhtaanapitoa.
Auton pesu säännöllisesti pitkin talvea on tärkeää, vaikka se joskus tuntuukin melko turhauttavalta, kun auto kuraantuu heti uudelleen. Tuoreena lika kuitenkin irtoaa helpommin. Säännölliset pesut ehkäisevät myös maali- ja lasipintojen naarmuuntumista: lumen harjaaminen ja jään skrapaaminen kuraisilta pinnoilta naarmuttavat autoa herkästi. Turvallisuuden vuoksi auto on kuitenkin puhdistettava huolellisesti lumesta ja jäästä aina ennen ajoon lähtöä.
Maskipeitto
Maskipeittoa käyttämällä moottori lämpenee nopeammin, jolloin myös päästöjä tulee vähemmän. Mikäli autossa on polttoainekäyttöinen lisälämmitin, joka käynnistyy automaattisesti ajon aikana, maskipeitto vähentää myös sen käyntiaikaa. Kun lämmitin ei käy turhaan, se ei myöskään kuluta polttoainetta. Tämä näkyy suoraan autoilijan kukkarossa tankkausvälien pidentymisenä.
Maskipeitto saattaa myös pienentää ilmanvastusta, jolla on vaikutusta auton kulutukseen ja päästöihin. Näiden lisäksi maskipeitto suojaa syyläriä tiesuolalta ja nastan- sekä kivenlyömiltä. Se vähentää myös moottoritilaan pääsevän kuran ja suolan määrää, jolloin sähköliittimet ja erilaiset tunnistimet eivät hapetu yhtä herkästi kuin ilman maskipeittoa ajettaessa. Näin vältytään todennäköisemmin ikäviltä kontaktihäiriöiltä pitkällä aikavälillä.
Suosittelen käyttämään ainoastaan kyseiseen automerkkiin ja -malliin tarkoitettua maskipeittoa, autonvalmistajan ohjeiden mukaisesti. Omavalmisteisilla pahvisuojilla saattaa etujen sijasta saada aikaan vahinkoa: nykyautoissa on paljon erilaisia tunnistimia sekä tutka- ja kamerajärjestelmiä, jotka on otettava huomioon maskipeiton muotoilussa.
Oikean polttoaineen valinta
Dieselautoilijoiden on muistettava aloittaa talvilaatuisen polttoaineen käyttö hyvissä ajoin. Jos esimerkiksi etelässä tankkaa kesä- tai välikauden dieseliä ja lähtee ajamaan Kainuuseen tai Lappiin, saattaa polttoaine jähmettyä järjestelmään ja matka katketa. Suomi on pitkä maa ja pakkasolosuhteet vaihtelevat eri puolilla maata melkoisesti.
Väärän polttoaineen aiheuttamat ongelmat työllistävät Autoliiton tiepalvelua yllättävän paljon.
Auton asetukset ja toiminnot talvimoodiin
Talven pakkasiin kannattaa varautua myös tutustumalla auton käyttöohjekirjaan. Autoissa on nykyään paljon hienoja ominaisuuksia, kuten ovet lukittaessa pysäköintiasentoon kääntyvät sivupeilit tai kauko-ohjaimen avauspainiketta pitkään painettaessa aukeavat ikkunat (ns. tuuletustoiminto). Suosittelen kuitenkin näiden toimintojen poiskytkemistä auton asetuksista talven ajaksi.
Turhan huolettomasti talveen lähtevä autoilija voi löytää itsensä ja autonsa tienposkesta. Kuva: Autoliitto
Peilin jäätyminen rikkoo herkästi sen kääntömoottorin ja toisaalta ikkunoiden avauspainikkeen pohjaan painuminen vahingossa, avaimien ollessa taskussa, aiheuttaa ikkunoiden tahattoman aukeamisen. Lumisateisella kelillä tämä tarkoittaa sitä, että auto on lapioitava tyhjäksi lumesta ennen sisään menoa. Itse pidän kyseisen toiminnon pois päältä myös kesäisin avattuani ikkunat muutaman kerran vahingossa.
